Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) pitävät tarpeellisena, että itärajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden mahdollisesti muodostamaa uhkaa torjutaan entistä tehokkaammin.
Suojelupoliisi arvioi tänään Ylelle, että Venäjä pyrkii saamaan osan Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tiedustelijoikseen.
Myös keskusrikospoliisi on arvioinut sisäministeriön taustamuistion mukaan, että itärajan yli Suomeen on jo saapunut luvattomasti henkilöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa sisäiselle turvallisuudelle.
Peltokangas peräänkuuluttaa tiukempia keinoja uhkien torjumiseksi. Hän ehdottaa, että itärajan kautta luvattomasti tulevat henkilöt sijoitettaisiin säilöönottokeskuksiin ja pidettäisiin siellä koko turvapaikkaprosessin ajan.
– Tällaisilla henkilöillä ei saa olla mitään mahdollisuutta päästä Suomen alueella vapaasti liikkumaan, vaan ihmiset kiinni ja säilöönottokeskukseen, josta on vapaa pääsy kotimaihinsa, mutta ei Suomen yhteiskuntaan vaarantamaan meidän kuvioita.
Sisäministeri: Selvitykset käynnissä
Yle tavoitti illalla sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kommentoimaan supon varoitusta. Rantasen mukaan turvallisuusviranomaisen tiedot otetaan vakavasti.
– Ilman muuta on tarvetta lisätä tehokkuutta, kun lähtökohtana on se, että ei tule yhtään sellaista henkilöä, joka aiheuttaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai sisäiselle turvallisuudelle, Rantanen sanoo.
Peltokankaan ehdotustakaan Rantanen ei tyrmää suoralta kädeltä.
– Sinänsä ehdotus kuulostaa ihan hyvältä, mutta tämänhetkisellä lainsäädännöllä se ei ole mahdollista. Meillä on selvitykset käynnissä, että millä tavoin vielä tehokkaammin tähän tilanteeseen tullaan vastaamaan, Rantanen sanoo.
Tällä hetkellä turvapaikanhakijan voi lain mukaan ottaa säilöön vain tietyissä lain määrittelemissä erityistapauksissa.
Hallintovaliokunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen on arviossaan maltillisempi.
– Kaikki maahantulijat pitää pystyä tunnistamaan ja rekisteröimään hallitusti kaikissa tilanteissa, ja tässä on ensikädessä tärkeintä, että meidän viranomaisilla on riittävät resurssit tähän, Keto-Huovinen sanoo.
Hän huomauttaa, että hallitusohjelmassa resurssointiin on kiinnitetty huomiota.
Keto-Huovinen ei halua ottaa kantaa Peltokankaan ajatukseen kaikkien itärajan yli laittomasti tulevien turvapaikanhakijoiden ottamisesta säilöön mutta toteaa, että ajatuksen lainmukaisuutta pitäisi ensin selvittää.
Peltokangas haluaa aidan koko itärajalle
Matkustajaliikenteen täyssulku jatkuu itärajalla näillä näkymin 11. helmikuuta saakka. Syynä sulkuun on välineellistetty maahantulo, jonka myötä Suomeen on itärajan yli saapunut elokuusta lähtien yli 1 300 turvapaikanhakijaa.
Peltokankaan mukaan pysyvämpää ratkaisua itärajan tilanteeseen pitäisi kiirehtiä. Hän muun muassa toivoo koko Suomen ja Venäjän rajan kattavaa aitaa, johon liittyen hän peräänkuuluttaa Euroopan unionin vastuuta.
– Nyt on aika viestittää Euroopan unioniin, että rahoitus aitaan pitää tulla sieltä. Se ei ole yksin Suomen tehtävä. Me olemme ulkorajavaltio, jossa on yhteistä rajaa yli 1 300 kilometriä sotaa käyvän maan kanssa, Peltokangas perustelee.
Hän huomauttaa, että pelkkä aita ei ole pääasia, vaan siihen liittyvä kokonaisinfra.
– Aidan mukana tulee esimerkiksi tie, joka lisää valvonnan tehokkuutta.
Riittäisivätkö säilöönottopaikat?
Säilöönoton lisäämisen mahdollisuutta arvioitiin myös viime viikolla julkaistussa sisäministeriön päätösmuistiossa, jossa perusteltiin itärajan pitämistä kiinni. Muistion mukaan säilöön ottamisella voidaan jossain määrin vaikuttaa sisäiselle turvallisuudelle aiheutuviin uhkiin.
Säilöönottokapasiteetti on kuitenkin rajallinen.
Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi kertoo Ylelle, että säilöönottokapasiteetti on nykytilanteeseen riittävä. Turvallisuussyihin vedoten Nurmi ei kuitenkaan avaa tarkemmin säilöönottokapasiteettiin ja sen saatavuuteen liittyviä laskelmia.
Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä, yksi Helsingin Metsälässä ja toinen Konnunsuolla Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Niiden kapasiteetti on jatkuvasti käytössä, sillä niitä käytetään myös muualta kuin itärajan yli tulevien sijoittamiseen.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite säilöönoton kriteerien uudelleen tarkastelusta sekä säilöönoton mahdollisen keston pidentämisestä nykyisestä. Jos nämä tavoitteet toteutuvat tulee säilöönottokapasiteettia todennäköisesti lisätä nykyisestä, Nurmi sanoo.
Säilöönottopäätös tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella. Nykylain mukaan ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön, jos lievemmät turvaamistoimet on arvioitu riittämättömiksi.
– Jotta viranomaiset kykenisivät tunnistamaan maahantulijoiden joukosta mahdollista turvallisuusuhkaa aiheuttavat tai pakenemisvaarassa olevat henkilöt, tulisi maahantulijoiden määrää pystyä hallitsemaan viranomaisresurssit huomioiden, muistiossa todetaan.
Päivitys 16.1.2024 klo 17.43: Lisätty Pihla Keto-Huovisen kommentit. Klo 18.34: Lisätty tieto, että Peltokangas pitäsi turvapaikanhakijat säilöönottokeskuksissa koko turvapaikkaprosessin ajan. Klo 19.53: Lisätty juttuun sinäministerin kommentit ja tiivistetty juttua. Kello 20:05 lisätty Elina Nurmen kommentit.