Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.
Andersson kertoi ehdokkuudestaan tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Eniten harkintaan vaikutti oma jaksaminen ja ajankäyttö. Kesän jälkeen, syksyn alkaessa, kun oppositiotyö on päässyt käyntiin, olen huomannut, että kyllä Li Anderssonissa vielä virtaa riittää, Andersson kertoi.
– Olen käytettävissä vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi, jos puolueväki näin haluaa ja näin päättää.
Andersson sanoo, että presidentinvaaleissa on tilausta ehdokkaalle, joka ”tunnustaa avoimesti väriä” ja jolla on selkeä arvomaailma. Hänen mukaansa oikeistolaisten ehdokkaiden joukossa on tällä hetkellä enemmän tunkua kuin vasemmalla.
– Ensimmäisellä kierroksella on äärimmäisen tärkeää, että on laaja kattaus erilaisia näkemyksiä ja painotuksia tuovia ehdokkaita.
Andersson haluaa keskustelua Natosta ja ilmastokriisistä
Hän kertoo haluavansa puhua vaalien alla siitä, millainen Nato-jäsenmaa Suomi haluaa olla. Hän haluaa, että Suomi hakee jäsenyydelle pohjoismaista linjaa ja syventää pohjoismaista yhteistyötä.
– Tulevien vuosien aikana tullaan tekemään monia linjauksia, jotka käytännössä määrittävät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tässä uudessa tilanteessa.
Andersson sanoo haluavansa, että Suomi tekee Nato-jäsenenä samankaltaisia linjauksia kuin Norja, joka ei ole halunnut pysyviä tukikohtia tai ydinaseita maaperälleen.
Andersson haluaa myös, että vaaleissa puhutaan ilmastokriisistä.
– Pitää tunnustaa, että se on aikakautemme suurin uhka niin luonnolle, terveydelle, tasa-arvolle kuin turvallisuudelle.
Andersson: Presidentti voi olla ”ongelmien esiinnostaja”
Kysymykseen presidentin valtaoikeuksista Andersson vastaa, että presidentti voi toimia ”ongelmien esiinnostajana ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä”.
– Kyllä minä ainakin koen, että presidentti voi olla vahva arvojohtaja ja nostaa esille yhteiskunnallisia epäkohtia.
Andersson sanoo haluavansa nostaa niiden ihmisten ääniä, joiden ääni ei hänen mukaansa nyt kuulu yhteiskunnassa. Hän mainitsee esimerkiksi asunnottomat, huumeriippuvaiset sekä köyhät lapsiperheet.
Anderssonin mielestä presidentin tehtävä ei kuitenkaan ole kertoa, millaisilla ratkaisuilla eduskunnan pitäisi ongelmia korjata.
Vasemmistoliiton odotetaan valitsevan presidentinvaaliehdokkaansa puoluevaltuuston kokouksessa lokakuussa.
Ehdokkaita nyt kaksitoista
Presidentinvaaliehdokkuutta havittelee tällä hetkellä Andersson mukaan lukien kaksitoista ihmistä.
Olli Rehn (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Mika Aaltola tavoittelevat ehdokkuutta valitsijayhdistysten kautta.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaat ovat Alexander Stubb (kok.), Jussi Halla-aho (ps.), Sari Essayah (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).
SDP on pyytänyt ehdokkaakseen Jutta Urpilaista. Urpilainen on kertonut harkitsevansa asiaa vakavasti ja kertovansa päätöksestään marraskuuhun mennessä. RKP ei aseta omaa ehdokasta.
Lisäksi valitsijayhdistysten kautta paikkaa ovat kertoneet tavoittelevansa Paavo Väyrynen, Ano Turtiainen, Saara Huhtasaari ja Jaana Kavonius.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.
Anderssonin tiedotustilaisuuden voi katsoa kokonaisuudessaan alta tai Yle Areenassa.