Ylen aamussa vierailleet tutkijat ovat sitä mieltä, että eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) näkemys rajoittamattomasta puheoikeudesta on kapea.
Halla-aho sanoi eilen tiistaina, että hänen ensisijainen tehtävänsä on turvata kansanedustajien perustuslaillinen oikeus tuoda keskusteluun kantoja, joita esittämään kansalaiset ovat häntä äänestäneet.
Johtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta pitää Halla-ahon lausuntoa kapeana ajatuksena siitä, mikä on kansanedustajan rooli, kun hän puhuu.
– Politiikkaa tehdään ajassa. Ne eväät, jotka poliitikko on vaalien aikaan saanut kansalaisilta, eivät tokikaan riitä. Kyllä poliitikko toimii niissä puitteissa, olosuhteissa ja tilannetekijöissä, jotka vaalikaudella tulevat vastaan. Siellä pitää pärjätä, Jutila sanoi.
Erikoistutkija Kimmo Elo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on samoilla linjoilla.
– Jos sanomme, että kansanedustajan pitää puhua vain sitä mitä hänen äänestäjänsä puhuvat, puutumme (kansanedustajan) oikeuteen toimia riippumattomasti.
Politiikkaan kuuluu kärjekäs puhe
Halla-aho sanoi eilen myös, ettei hän aio ryhtyä eduskunnan keskustelukulttuurin makutuomariksi. Elon mukaan politiikkaan kuuluu kärjekäs puhe, mutta se täytyy erottaa perustuslain vastaisesta kielestä.
– Jos me alamme laventaa ja sanomme, että perustuslain raameista voi vähän lipsua ja puhua vähän niin kuin perustuslain ulkopuolella, alamme pikkuhiljaa nakertaa meidän perustuslaillista järjestystä. Se on huolestuttava kehitys, Elo sanoi.
Tiedonanto on osalle äänestäjistä tärkeä
Jutila luonnehtii tänään annettavaa rasismitiedonantoa kesän keskusteluiden siivoukseksi.
– Samalla täytyy muistaa, että osalle äänestäjistä tämä on tosi tärkeää keskustelua. Osalle tiedonanto on dokumentti, jota he seuraavat vaalikaudella.
Jutila muistuttaa, että arvot ohjaavat politiikkaa. Niiden pohjalta nousevat tavoitteet, joiden pitäisi edetä lainsäädännöksi.
– Jos kysytään suomalaisilta, mihin arvoihin nojaten yhteiskuntaa pitäisi kehittää, demokratia ja tasa-arvo nousevat ihan kärkeen. Kyllä nämä ovat isoja asioita.
Hänen mukaansa arvoilla on myös käyttöarvo: ne auttavat kansalaisia ja organisaatioita ennakoimaan, millaista päätöksenteko tulee olemaan.
Ovatko kokoomuksen arvot muuttuneet?
Samassa lähetyksessä oli mukana keskustelemassa myös Iltalehden politiikantoimittaja Lauri Nurmi. Hän muistutti, että Petteri Orpo (kok.) sanoi vuonna 2017 kymmeniä kertoja, että on itsestään selvää, että kokoomus ei voi olla mukana arvojensa vastaisessa yhteistyössä.
– Hän viittasi silloin perussuomalaiseen puolueeseen, joka on aivan samanlainen tänä päivänä arvoiltaan. Kiinnostava kysymys, johon emme varmasti tule saamaan vastausta, on se, kumman arvot ovat muuttuneet, Nurmi totesi.