Eduskunnan istuntokauden alku 5.9. lähenee, ja hallituspuolue perussuomalaisilla ja RKP:lla on edessä punttien tasaus.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson jätti keskiviikon Ylen A-Studiossa vastaamatta kysymykseen, äänestäisikö hän nyt valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) luottamuksen puolesta.

Riikka Purra taas totesi eilen MTV Uutisille, että perussuomalaiset ei aio ”ripittäytyä” RKP:n toiveesta.

Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta ja perussuomalaisia tutkinut eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta vierailivat Ylen Aamussa puimassa politiikan jännitysnäytelmää. Tutkijoiden mukaan sovun olisi pakko syntyä, jos nykyhallitus aikoo jatkaa.

Jokisipilä kuvaa tilannetta ”meksikolaiseksi tuijotuskisaksi”.

– Jos perussuomalaiset eivät nöyrry katumusharjoituksiin, niin sitten testataan RKP:n nöyrtymistä mahdollisissa luottamusäänestyksissä.

Jos RKP ei nöyrry, niin sitten pääministeri Petteri Orpon (kok.) pitää nöyrtyä, Jokisipilä näkee.

– Orpo nöyrtyy sitten siinä, että hän kutsuu SDP:n keskustelemaan seuraavasta mahdollisesta hallituspohjasta.

Tässä tilanteessa SDP:llä olisi Jokisipilän mukaan ”herkullinen neuvotteluasema”. Samalla nykyinen hallitusohjelma lentäisi ”romukoppaan”.

Perussuomalaisten ja RKP:n välienselvittelyssä luvut ovat perussuomalaisten puolella: perussuomalaiset on Suomen toiseksi suurin puolue, jolla on 46 kansanedustajaa. RKP:lla on 9 kansanedustajaa Manner-Suomesta.

Kokoeron lisäksi Karimäen mukaan Perussuomalaisille nöyrtyminen on vaikeaa myös siksi, että muiden puolueiden haastaminen on koko puolueen idean ytimessä.

– Perussuomalaisten isot vaalivoitot on otettu sellaisella rouhealla kansanliikemäisyydellä, jolla ei voi hallituksessa toimia, Jokisipilä lisää.

Tiedonanto ratkaisevassa asemassa

Karimäki veikkaa, että jos koko kesän jatkunut rasismikeskustelu olisi tapahtunut eduskunnan istuntokauden aikana, se olisi mennyt nopeammin ohi. Nyt istuntotauko on kulunut poliitikkojen haastaessa toisiaan muun muassa anteeksipyyntöjen perässä.

– Yleensä Suomessa puolueet ovat toimineet niin, ettei toisten puolueiden sisäisiin asioihin puututa, Karimäki sanoo.

Jokisipilän mielestä syynä erikoiseen tilanteeseen voi olla se, että hallitusneuvotteluissa ei olla oikeasti onnistuttu ratkomaan puolueiden erimielisyyksiä.

RKP:n Henriksson kommentoi tuoreeltaan STT:lle, että RKP ei olisi lähtenyt hallitusneuvotteluihin perussuomalaisten kanssa, jos perussuomalaisten rasistiset kirjoitukset olisivat olleet RKP:llä tiedossa.

Hallituspuolueet eivät tutkijoiden mukaan jaa samaa käsitystä rasismista. Sama näkyy kannattajakunnissa: Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan puolet suomalaisista pitää rasismin määritelmää epäselvänä.

Jokisipilä näkee, että perussuomalaisten tapa määritellä rasismi on puhtaasti rikoslain puitteissa. Poliittisen kentän toisella puolella puhutaan Jokisipilän mukaan esimerkiksi rakenteellisesta rasismista.

– Ennen kuin löytyy yhteisesti hyväksytty määritelmä siitä, mitä rasismilla tarkoitetaan poliittisessa keskustelussa, niin eteenpäin ei päästä järkevällä tavalla.

Määritelmä voi olla kohta tarjolla. Valtioneuvoston asettama työryhmä tekee hallituksen tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Valmista pitäisi olla 31.8.2023.

Karimäki kertoo odottavansa tiedonannolta yhteisten pelisääntöjen lisäksi tietoa siitä, miten hallitus aikoo konkreettisesti puuttua rasismiin. Vasta tällaisen yhteysymmärryksen jälkeen päästään Karimäen mukaan keskittymään hallitusohjelman toteuttamiseen.

– Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu maahanmuuton kiristäminen pitäisi pystyä toteuttamaan niin, ettei siihen liittyvä keskustelu lipsu rasismin puolelle, Jokisipilä sanoo.

RKP:ssa tiedonannolle annetaan iso painoarvo. Henriksson kommentoi STT:lle edellyttävänsä konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten rasismia voi Suomessa torjua.