Kokoomusvaikuttajien luottamus pääministeri Petteri Orpoon on vankka, mutta luottamus perussuomalaisiin alkaa olla osin koetuksella.
Yle kysyi kokoomusvaikuttajilta, miten he näkevät hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa ja mitä mieltä he ovat Orpon suoriutumisesta.
Kokoomuksen kolmestatoista alueellisesta piiritoimistosta haastattelun antoi kymmenen piirihallituksen puheenjohtajaa tai jäsentä. Lisäksi Yle on haastatellut kokoomuksen jäsenjärjestöissä toimivia vaikuttajia.
Osa haastatelluista on antanut haastattelun nimettömänä, koska he eivät halua puhua hallitukseen liittyvistä arkaluonteisista asioista julkisesti omalla nimellään.
Juttuun on haastateltu näitä ihmisiä
Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jesse Luhtala
Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Lotta Ahola
Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen
Pirkanmaan piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Aleksi Jäntti
Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Tomi Kausmo
Kainuun piirin puheenjohtaja Jyri Saastamoinen
Kaakkois-Suomen piirihallituksen varajäsen Rami Eränen
Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Sakari Pääkkö
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen
Kokoomusnaisten pääsihteeri Terhi Heinilä
Helsingin kaupunginvaltuutettu Sini Korpinen
Lisäksi juttua varten on haastateltu useita piirihallituksissa ja kokoomuksen jäsenjärjestöissä toimivia puoluevaikuttajia, jotka eivät halunneet nimeään julki.
Perussuomalaisten sanomiset eivät yllättäneet
Hallitustaival perussuomalaisten kanssa on ollut kokoomukselle hankala.
Alkuviikosta julkisuuteen nousi perussuomalaisten puheenjohtajan ja valtiovarainminiserin Riikka Purran vuonna 2008 Scripta-blogiin kirjoittamia kommentteja, joista osaa on pidetty avoimen rasistisina. Purra pyysi kommentteja anteeksi tiistaina.
Aiemmin perussuomalainen elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi tehtävästään äärioikeistokytkösten ja natsismiviittausten vuoksi, alle kahden viikon ministeripestin jälkeen.
Puolueessa on keskusteltu, onko hallituksella edellytyksiä jatkaa toimintaa. Suurin osa kokoomusvaikuttajista uskoo, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa tulee onnistumaan, kunhan hallitus pääsee käytännössä toteuttamaan hallitusohjelmaa. Kokoomuksen sisällä vallitsee turhautuminen siihen, että keskustelu uudistuksista jää taka-alalle.
Osa kritisoi myös uutisointia asian ympärillä ja pitää sitä ylimitoitettuna.
Useat kokoomuslaiset sanovat kiinnittäneensä huomiota joidenkin perussuomalaisten kansanedustajien kielenkäyttöön jo ennen hallituksen kasaamista, eivätkä viime viikkojen uutiset tulleet heille yllätyksenä.
Perussuomalaiset oli lähestulkoon pakko hyväksyä hallituskumppaniksi, jotta kokoomus saisi talouspoliittiset tavoitteensa läpi hallituskauden aikana, osa haastatelluista sanoo.
Kokoomuksesta sanottiin hallitusneuvottelujen aikana, ettei SDP:llä ollut halukkuutta neuvotella vakavasti hallitukseen lähtemisestä. Toisaalta SDP:stä sanottiin, että kokoomuksella ei ollut halua neuvotella demareiden kanssa ja uskottiin, että kokoomus suunnitteli hallituspohjaa perussuomalaisten kanssa jo ennen vaaleja.
Osa kokoomuksen jäsenistä on ollut hämmentyneitä ja jotkut suhtautuvat hallituskumppaniin hyvinkin kriittisesti. Hämmennys ja kritiikki ovat johtuneet osittain siitä, että esiin tulleet hallituksen sisäiset kriisit ovat kokoomuksen arvojen vastaisia ja sellaisia, mitä ei olla totuttu liittämään ministereihin.
Osa kokee tärkeäksi, että asiat on käsitelty heti hallituskauden alussa ja että nyt käyty keskustelu on opettanut kaikkia rasismin ja vihapuheen tunnistamisessa.
Jäsenistöstä on tullut viestejä siitä, että kokoomuksen pitäisi ottaa perussuomalaisiin täysi pesäero. Yksi piirijohtaja kertoo kuulleensa joiltakin jäseniltä, etteivät he koe enää voivansa olla kokoomuksen jäseniä.
Osalle kokoomuksen jäsenistä on ollut kova pala, että kokoomus on hyväksynyt perussuomalaisten arvopohjan saadakseen läpi talouspoliittisia tavoitteitaan. Kukaan haastatelluista kokoomuslaisista ei koe, että kokoomuksen arvot olisivat muuttuneet entistä konservatiivisemmiksi – mutta arvoista on joustettu ja ne ovat jääneet talouskysymysten varjoon.
Osa haastatelluista koki esimerkiksi Vilhelm Junnilan luottamusäänestyksessä, että kokoomus ei toiminut arvojensa mukaisesti, kun valtaosa kokoomusedustajista äänesti Junnilan luottamuksen puolesta.
Vaikka jäsenistössä on ollut vaihtuvuutta, hallitustaipaleen alku ei ole kuitenkaan johtanut jäsenkatoon. Kokoomuksesta kerrotaan, että 3.4.–6.7. kokoomuksesta erosi 474 ihmistä ja puolueeseen liittyi 373 ihmistä. Eronneista 61 kertoi eron syyksi tyytymättömyyden kokoomuksen politiikkaan. Kokoomuksella on noin 25 000 jäsentä.
Viimeinen mahdollisuus
Kaikki Ylen haastattelemat kokoomuslaiset uskovat, että hallitusyhteistyö voi jatkua.
Moni kuitenkin sanoo, että perussuomalaisten – tai muiden hallituskumppaneiden – teoista tai sanomisista ei saisi paljastua enää yhtään uusia ikäviä yllätyksiä.
Moni haastatelluista huomauttaa, että Purra on pyytänyt anteeksi kommenttejaan ja että hallituspuolueen puheenjohtajat antoivat julkilausuman, jossa he irtisanoutuvat rasismista.
”Täysi luotto Petteriin”
Petteri Orpolla vaikuttaa olevan vankka tuki puolueessaan. Orpon toiminta kerää kokoomuslaisilta lähes pelkästään kiitosta.
Julkisuudessa on kritisoitu sitä, miten niukasti Orpo on kommentoinut hallituksen vaikeuksia, niin sosiaalisessa mediassa kuin tiedotusvälineille.
Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi Twitterissä 11. heinäkuuta, että ”pääministeri ei voi jatkaa hiljaisuutta hallituksensa uskottavuuden kannalta näin keskeisessä asiassa”, viitaten Riikka Purran ympärillä käytyyn keskusteluun.
Monet kokoomuslaiset pitävät hiljaisuutta harkinnan merkkinä.
Osa kokoomuslaisista kuitenkin toivoisi, että kokoomuksen linja näyttäisi myös ulospäin jämäkämmältä ja että nollatoleranssi rasismille ei jää vain sanahelinäksi. Joku pohtii, voidaanko ministerille antaa varoitus, kuinka jämäkkää keskustelua ministeri ja pääministeri oikeasti käyvät ja ollaanko hallitusta koottaessa otettu tietoinen riski.