Presidenttikilpaan ampaisevan Jussi Halla-ahon taival suomalaisessa politiikassa on ollut harvinaisen värikäs.
Viilipyttymäisesti julkisuudessa esiintyvä Halla-aho on saanut poliittisella urapolullaan osakseen samanaikaisesti sekä poikkeuksellista suosiota että erityisen voimakasta vastustusta.
Helsinkiläistyneen 52-vuotiaan Jussi Halla-ahon juuret ovat Tampereella. Peltolammin kaupunginosassa kasvaneen Halla-ahon äiti työskenteli sairaanhoitajana, isä bussikuskina.
Halla-aho ei ollut kouluaikoina suinkaan huippuoppilas, vaan eteni omien sanojensa mukaan yläasteella monissa oppiaineissa ”säälivitosilla”. Hänen kouluaikojaan varjosti myös kiusaaminen, josta Halla-aho on myöhemmin puhunut julkisesti.
Vaikeuksista huolimatta Halla-aho jatkoi opintiellä ja loppujen lopuksi kouluttautui akateemisesti. Hän on kielitieteilijä ja filosofian tohtori.
Ennen lähtöään politiikkaan hän ehti työskennellä muun muassa tarjoilijana.
Maahanmuuttokriittisestä bloggaajasta valtakunnanpoliitikoksi
Jussi Halla-ahon tunnettuuden ja poliittisen uran alun kannalta erityisen keskeinen merkitys on ollut Scripta-blogilla, jota hän ryhtyi kirjoittamaan vuonna 2003.
Kirjoituksissaan Halla-aho otti kärjekkäästi kantaa muun muassa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.
Kärjekkyys ei lopulta pysynyt lain suomissa raameissa.
Halla-aho sai blogikirjoittelusta vuonna 2012 korkeimmalta oikeudelta sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Hän sai kuitenkin ulostuloillaan mainetta erityisesti maahanmuuttokriittisten keskuudessa.
Vuonna 2007 Halla-aho asettui ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Ensiyrittämällä ovet Arkadianmäelle eivät avautuneet, vaan hän jäi rannalle reilun kahden tuhannen äänen potilla.
Neljä vuotta myöhemmin tulos oli jotain aivan muuta.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai suuren vaalivoiton, kuuluisan ”jytkyn”. Samalla Jussi Halla-ahosta tuli ensimmäistä kertaa kansanedustaja noin 15 000 äänen saaliilla.
Sillä erää hän vaikutti eduskunnassa kolmisen vuotta, kunnes tuli valituksi Euroopan parlamenttiin yli 80 000:lla äänellä. Suuremman potin keräsi vain Alexander Stubb (kok.).
Puheenjohtajavalinta hajotti puolueen
Perussuomalaisissa valta vaihtui Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017, kun pitkäaikaisen puheenjohtajan Timo Soinin seuraajaa valittiin.
Puheenjohtajuudesta kilvoittelivat ylivoimaisina ennakkosuosikkeina Jussi Halla-aho ja Sampo Terho.
Voiton vei Halla-aho. Tulos järisytti politiikan mannerlaattoja Suomessa.
Valinnan jälkeen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat, ettei hallitus voinut jatkaa yhteistyötä Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa. Syiksi esitettiin muun muassa erilainen ihmiskäsitys ja maahanmuuttokysymykset.
Kriisi johti perussuomalaisten hajoamiseen.
Väistynyt puheenjohtaja Soini ja parikymmentä kansanedustajaa perustivat oman eduskuntaryhmänsä ja myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolueen. Jussi Halla-ahon perussuomalaisiin jäi 15 kansanedustajaa.
Vaikka puolueen kannatus oli hajoamisen jälkeen notkahtanut, Halla-aho johti ajan myötä perussuomalaiset uuteen nousuun. Sininen tulevaisuus vaipui marginaaliin, ja lakkasi olemasta.
Jo puheenjohtajakisan aikana Halla-aho ilmoitti jatkavansa kaikesta huolimatta europarlamentaarikkona ja johtavansa puoluetta hallituksen ulkopuolelta.
Hän kuitenkin asettui ehdokkaaksi huhtikuun 2019 eduskuntavaaleihin. Perussuomalaiset juhli vaaleissa kakkossijaa, voittoon ylsi SDP.
Puheenjohtaja Halla-aho vaihtoi EU-politiikan kansanedustajan tehtäviin.
Vuoden 2021 kuntavaalit jäivät toistaiseksi Halla-ahon viimeisiksi perussuomalaisten johdossa.
Syy PS:n johdosta lähdölle selviää kesäkuussa 2031
Kesäkuussa 2021 hän yllättäen ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta. Halla-aho ei tahtonut avata tarkemmin luopumisen syitä.
– Onko minulle luvattu jostain hillotolppa? Ei ole, hän lausui.
Halla-aho ilmoitti kertovansa ratkaisunsa taustoista avoimesti pitkässä tiedotteessa, joka tulee julkaisuvapaaksi vasta kymmenen vuoden kuluttua ilmoituksen jälkeen.
Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi nousi Riikka Purra. Halla-aho jatkoi kansanedustajan tehtävissä.
Nykyistä edellisen eduskuntakauden viimeisen vuoden hän toimi myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
Tämän kevään eduskuntavaaleissa Halla-aho oli jälleen takuuvarma ääniharava noin 22 000 äänellä.
Vaalien jälkeen hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi.
Kisaan kolmen kärjen takaa
Presidenttikilpaan Jussi Halla-aho lähtee ponnistamaan kyselyiden perusteella terävimmän kärjen takaa.
Tuoreimmassa Ylen presidenttikyselyssä Halla-ahon ilmoitti suosikikseen kuusi prosenttia vastaajista. Sillä heltisi kyselyn neljäs sija Pekka Haaviston (vihr.), Olli Rehnin ja Mika Aaltolan jälkeen.
Kansanedustaja Haavisto ja Suomen Pankin pääjohtaja Rehn ovat ilmoittaneet lähtevänsä ehdolle valitsijayhdistysten kautta.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Aaltola on kertonut ilmoittavansa ratkaisustaan elo-syyskuussa.
Kyselyn perusteella Halla-aho on erityisesti nuorten tai nuorten aikuisten suosiossa.
Lisäksi hänen kannattajakuntansa vaikuttaa olevan huomattavan miesvoittoista.