Perussuomalaisten kansanedustajasta Sakari Puistosta on tarkoitus tulla kahden vuoden päästä Suomen elinkeinoministeri. Pesti on jaettu hänen ja tehtävässä nyt aloittaneen Vilhelm Junnilan välillä.
Puisto voisi ainakin harkita oman ministerivastuunsa aikaistamista, jos pyyntö tulisi.
– Tietysti jos tällainen kysymys tulisi eteen, kyllä harkitsisin. Mielestäni aloite pitää tulla toisaalta, hän kertoi Ylelle torstaina.
Heti ministerivalintojen julkistamisen jälkeen heräsi keskustelu Junnilan yhteyksistä äärioikeistoon. Tiistaina vihreät, SDP ja vasemmistoliitto esittivät Junnilalle epäluottamusta, ja keskiviikkona asiasta äänestettiin eduskunnassa. Junnila sai lopulta äänestyksessä eduskunnan luottamuksen äänin 95–86.
Lisää: Ministeri Junnilan tekemisiä on vatvottu runsaasti viime viikot – kertaa tästä, mitkä asiat johtivat dramaattiseen luottamusäänestykseen
Lisää: ”Totesimme, että rajamme kulkee tässä”, sanoi RKP:n Henriksson MTV:n tentissä – vihreät pettyi Junnila-tapauksessa erityisesti kokoomukseen
Puistoa harmittaa luottamuspula heti hallitustaipaleen alkumetreillä. Hän nostaa esille hallituskumppani RKP:n toiminnan: puolueen edustajat äänestivät joko tyhjää tai epäluottamuksen puolesta.
– Niin ei ole pitkiin aikoihin tapahtunut Suomen historiassakaan, varmaan joudutaan menemään useita vuosikymmeniä taaksepäin.
Minkälaisen kolhun ajattelet, että aloittava hallitus sai?
– Kyllähän tämä aika isosti näkyi mediassa ja keskiviikkona eduskunnassa. Äänestyksestä tuli loppujen lopuksi melko täpärä, että kyllä tämä tietysti vaikuttaa asioihin, Puisto arvioi.
Kahden vuoden aikana voi tapahtua politiikassa paljon
Hallituksen luottamuspula voi johtaa myös hallituksen kaatumiseen.
Kaksi vuotta on pitkä aika ja erilaisia asioita voi tapahtua, Puisto sanoo.
– Ei se oman ministeripostin näkökulmasta pelota. Olemme lähteneet tekemään tekemään hallitustyöskentelyä ja se itsellekin on tässä tärkein asia.
Puisto ei lähde arvioimaan, minkälaisia päätöksiä itse tekisi Junnilan tilanteessa.
– Hän on tätä pahoitellut ja on sitä mieltä, että hän on tehnyt virheitä menneisyydessä. Itse kuitenkin tarkkailen tilannetta hallituspuolueen kansanedustajana.
Päättäjien imagolla on väliä
Hallitusohjelman visioon on kirjattu tavoite, että Suomi olisi vuonna 2031 maailman mielenkiintoisin maa investoida. Sakari Puisto pitää tähtäintä realistisena.
Hänen mukaansa päättäjien imagollakin on tässä oma painoarvonsa.
– Kehitys ja kaikki tapahtuu pitkälti yrityksissä ja meidän koulutuskentässä, elinkeinoelämässä ja kaupassa. Tapa millä maan johto ja ministeriöt suhtautuvat näihin asioihin ja lähtevät viemään eteenpäin, niin sillä voi olla hyvinkin suurta merkitystä.
Elinkeinoministerin työhön kuuluu myös houkutella investointeja maailmalta. Sävyttääkö tällainen kohu ministerin toimia?
Se on Sakari Puiston mielestä ihan pohdinnan arvoinen asia, onhan asiasta uutisoitu paljon niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
– Nähdäkseni kuitenkin hallituksessa on laajalti pääministerin johdolla päädytty siihen, että että Junnila jatkaa.
No harmittaako sinua, että tähän on tullut tällainen sävy?
Jossain määrin kyllä, Puisto sanoo.
– Kyllä se itsellekin heijastuu, kun pestin otan. Ja onhan tämä huono lähtölaukaus hallitukselle. Luottamusäänestykset ovat ihan normaalia politiikkaa, mutta olisi tämä nyt tietysti voinut väliinkin jäädä.
Sakari Puisto, 46, on tamperelainen toisen kauden kansanedustaja Pirkanmaan vaalipiiristä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori. Puisto on väitellyt tohtoriksi arvostetusta Cambridgen yliopistosta vuonna 2004.
Puisto on toiminut muun muassa ministerin erityisavustajana, puolueen poliittisena suunnittelijana, hallitusohjelmaneuvottelijana ja kaupunginvaltuutettuna.
Kesällä 2021 hän oli ehdolla perussuomalaisten puheenjohtajaksi, mutta pestiin valittiin Riikka Purra.
Juttua muokattu 30.6. kello 11.53: Täydennetty juttua lisätiedoilla Puiston urasta.
30.6. kello 12.10 korjattu otsikkoa ja leipätekstiä vastaamaan tarkemmin Puiston tarkoittamaa. Aiemmin jutussa luki ”Junnilan kanssa ministerisalkun jakava Sakari Puisto on valmis aikaistamaan omia vastuitaan, jos pyyntö tulee”