Tuleva sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo, että ministerinimitykset tehtiin viime tipassa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli soittanut Juusolle lauantaina iltapäivällä.
– Ei se ihan täysin yllätyksenä tullut. Olin sitä pitänyt mahdollisena koko ajan, ja kun näin, että perussuomalaisille tuli sosiaali- ja terveysministerin salkku, niin siinä vaiheessa ajattelin, että nyt voisi olla mahdollisuus.
Kansainvälisen sairaanhoidon asiantuntijana ja psykiatrisena sairaanhoitajana toiminut Kaisa Juuso on koulutukseltaan filosofian kandidaatti ja sairaanhoitaja (AMK).
Juuson mukaan haasteet ministerin pestissä ovat isot ja paineitakin voi tulla.
– Lapista on vain yksi ministeri. Varmaan odotetaan, että olisi paljon sanottavaa myös muista kuin sosiaali- ja terveysasioista. Ymmärrän, että Lapin etujen ajaminen on tärkeää myös monilla muilla sektoreilla. Kyllä niihin pitää paneutua ja varmaan osan työaikaa ne myös vievät.
Rakenteet kuntoon
Sote-uudistuksen ja suuren hallinnollisen uudistuksen jälkeen Kaisa Juuson mielestä on aika miettiä rakenteita.
– Seuraavaksi pitää katsoa mitä ja millä tavalla missäkin tehdään. Eli työnjakoa pitää virtaviivaistaa erikoissairaanhoidossa, kun samaan aikaan keskitetään panoksia perusterveydenhoitoon ja matalan kynnyksen palveluihin.
Kaisa Juuson mukaan Suomessa iso ongelma on pitkään ollut se, että suurin osa rahoista menee erikoissairaanhoitoon.
– Erikoissairaanhoito on hoidettu erittäin hyvin, kunhan sinne on vain päässyt. Ongelma on se, että meillä ei ole päässyt lääkäriin. Tällä hallituksella on tarkoitus kääntää suunta eli enemmän panostusta perusterveydenhuoltoon ja varhaiseen puuttumiseen, jotta pitkällä aikavälillä voidaan pitää kurissa erikoissairaanhoidon kustannukset.
Yhtenä suurimpana ongelmana sosiaali- ja terveyspuolella Kaisa Juuso näkee tällä hetkellä myös henkilöstöpulan. Palvelut keskittyvät sinne missä on hoitajia ja minne saadaan lääkäreitä.
– Toivoisin, että kaikilla hyvinvointialueilla pohdittaisiin, millä tavalla henkilöstö saadaan pidetyksi, eikä tarvitsisi käyttää kallista vuokratyövoimaa. Se on iso haaste ja sen sanon hyvinvointialueille, että pitäkää hyvää huolta hoitajista ja lääkäreistä.
Sairaalan kohtalo ei riipu erilliskorvauksesta
Kaisa Juuso on kotoisin Lapista, Torniosta. Lapin hyvinvointialueella toimii kaksi ympärivuorokautista päivystystä sairaaloiden yhteydessä. Lappiin myönnettiin viime hallituskaudella erillisrahoitus päivystysten ylläpitämiseksi.
Juuson mukaan Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan kohtalo ei ole kiinni erilliskorvauksesta. Erilliskorvauksen määrä oli Länsi-Pohjan keskussairaalalle neljä miljoonaa euroa.
Kaisa Juuso huomauttaa, ettei neljällä miljoonalla eurolla ylläpidetä sairaalaa. Se on pieni osa koko Lapin hyvinvointialueen yli miljardin budjetista.
Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella on iso tarve sopeutukselle eri sektoreilla. Esimerkiksi kun neljän vuoden säästöt lasketaan yhteen sosiaali- ja terveystoimesta, ne ovat 2,8 miljardia. Juuson mukaan hallituksella ei ole rahasäkkejä jaettavana.
– Se erilliskorvauksen loppuminen on tosiasia. Sitä ei saatu hallitusohjelmasta pois ja pahoittelen sitä. Se, että Länsi-Pohjan keskussairaala olisi loppumassa, ei pidä paikkaansa.
Juuso muistuttaa, että valtiolta tulevilla rahoilla pitää olla jonkinlainen ohjausmekanismi, miten rahat käytetään. Se ohjaus tulee ministeriöistä. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta ei ole tällä hallituskaudella tulossa.
Juuso sanoo ministerinä katsovansa Länsi-Pohjan keskussairaalankin perään, mutta hän peräänkuuluttaa myös yhteistyötä.
– Näen tämän hyvinvointialueen johdon tehtävänä, että he neuvottelevat yhteistoiminta-alueella muiden toimijoiden kanssa ja miettivät työnjakoa vähän isommassa kuvassa kuin vain Lapin kohdalla.