SDP:n ja vihreiden puheenjohtajakisassa on nähty useita kieltäytymisiä ehdokkuudesta. Molemmissa puolueissa on kuitenkin tarkoitus järjestää vaalit, sillä puoluejohtajan pestiä tavoittelee useampi kuin yksi ehdokas.
SDP:n pitkäaikainen taustavaikuttaja Esa Suominen ja vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi löytävät kieltäytymisiin syitä sekä puolueista itsestään että politiikan muuttumisesta yleensä.
Suomisen ja Laturin mukaan puoluejohtajat kohtaavat aiempaa enemmän henkilöön menevää julkisuutta, joka käy pidemmän päälle raskaaksi.
– Suurin ongelma verrattuna siihen, kun itse olin 2010-luvulla puoluesihteerinä, on sosiaalinen media ja Twitter. Puheenjohtajia kohtaan ollaan todella ilkeitä. Se vaikuttaa siihen, että kisaan ei haluta lähteä mukaan, Laturi sanoo.
Laturi ajattelee, että puheenjohtajan tehtävä ei itsessään ole muuttunut aiempaa raskaammaksi. Suominen on asiasta toista mieltä.
– Kyllä tämä touhu on tullut raaemmaksi koko ajan. Puolueen puheenjohtajaan, jos hän ottaa vielä keskeisen ministerin tehtävän, kohdistuu todella paljon julkisuutta. Ja siihen päälle tulee vielä sosiaalisen median julkisuuden laatu. Luulen, että moni arvioi, jaksaako sitä.
Suominen työskentelee tällä hetkellä viestintätoimisto Rud Pedersenin hallituksen puheenjohtajana Suomessa. Hänen mukaansa yksi merkki siitä, että puheenjohtajan tehtävä on muuttunut aiempaa raskaammaksi, liittyy puoluejohtajien kausien lyhenemiseen.
– Kyllähän se jostakin kertoo, että aika usein meillä puheenjohtajat vaihtuvat. Pitkiä puheenjohtajakausia ei enää vastaavissa määrin ole nähty kuin aiemmin.
Suomisen mukaan puolueissa on menty yhä enemmän ”kertakäyttökulutukseen”, jossa huono vaalitulos määrittää sen,voiko puheenjohtaja jatkaa tehtävässään.
SDP:ssä selkeä ennakkosuosikki
SDP:n puheenjohtajakisassa ovat vastakkain eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Lopullinen ehdokasasettelu ratkesi torstaina, joka oli viimeinen päivä ilmoittautua jäsenäänestykseen mukaan. Tätä ennen iso määrä keskeisistä demaripoliitikoista kieltäytyi ehdokkuudesta.
Puoluetoimistolla huokaistaan nyt varmasti helpotuksesta, sillä SDP pystyy järjestämään ensimmäistä kertaa jäsenäänestyksen puheenjohtajasta. SDP teki Tampereen puoluekokouksessa elokuussa 2020 päätöksen, joka mahdollistaa neuvoa-antavat jäsenäänestykset puheenjohtajan tehtävästä.
Suominen arvioi, että selkeä tilanne puheenjohtajakisassa on vaikuttanut moneen keskeiseen demariin.
– On yksi aika selkeä ennakkosuosikki, ja moni katsoo, että tässä kohtaa ei ole paikka, jolloin kannattaa radalle lähteä.
Ylen kyselyssä useampi kuin kahdeksan kymmenestä demarivaikuttajasta ilmoitti kannattavansa Lindtmania seuraavaksi puheenjohtajaksi. Kiuru sai kyselyssä noin viiden prosentin kannatuksen, mutta hän ei ollut kyselyn tekovaiheessa vielä ilmoittanut kisaan lähdöstä.
Voittaminen ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi poliitikot lähtevät puheenjohtajakamppailuihin mukaan. Suomisen mukaan ehdokkaat ovat välillä mukana kisassa, jotta he saavat joko itselleen tai ajatuksilleen näkyvyyttä.
Kahden ehdokkaan puheenjohtajakamppailu aiheuttaa yleensä puolueissa pelkoja repivästä vaalikamppailusta. Suominen arvioi, että puolue käyttää julkisuutta muuhun tarkoitukseen.
– Luulen, että SDP:ssä keskitytään repivyyden sijaan tulevan hallitusohjelman arvosteluun. Puolueessa halutaan varmasti keskustella myös siitä, mitä tapahtuu, kun valovoimainen ja maailmalla tunnettu henkilö poistuu puoluejohtajan tehtävistä.
Suominen viittaa puheenjohtaja Sanna Mariniin, joka jättää tehtävänsä puoluekokouksen jälkeen. Ehdokkaat pääsevät puheenjohtajakamppailun aikana tuomaan esille ajatuksiaan siitä, millainen SDP:n pitää olla tulevaisuudessa.
Vihreiden kisa on kahden kauppa
Vihreiden puheenjohtajakisaan on tähän mennessä ilmoittautunut kaksi ehdokasta: Saara Hyrkkö ja Sofia Virta.
Vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi arvioi, että ehdokkaiden määrään on vaikuttanut suhteellisen kokematon eduskuntaryhmä.
– Eduskuntaryhmä on aika nopeasti vaihtunut. Ryhmässä on paljon toisen kauden kansanedustajia eli ei mitenkään pitkäaikaisia edustajia.
Laturin mukaan puheenjohtajan tehtävään olisi hyvä olla pitempi kuin kahden kauden kokemus eduskunnasta.
Vihreiden eduskuntaryhmässä on ollut paljon vaihtuvuutta kahden viime eduskuntakauden aikana. Ylen kyselyssä Oras Tynkkynen oli vihreiden vaikuttajien suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Tynkkynen tekee paluun eduskuntaan tällä kaudella, ja tätä kautta ennen hän toimi 11 vuotta kansanedustajana vuosina 2004–2015. Hän on toiminut myös puolueen varapuheenjohtajana.
Tynkkynen kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta, koska hän haluaa keskittyä viettämään aikaa vakavasti sairastuneen läheisen kanssa.
– Läheisen sairastuminen on erittäin hyvä syy olla lähtemättä kisaan mukaan. Arvostan hänen päätöstään asiassa, Laturi sanoo.
Vihreät hävisi eduskuntavaaleissa seitsemän paikkaa, mikä on puolueen yksi suurimmista tappioista historiassa. Laturi ei usko, että tämä tilanne on vaikuttanut vihreiden kiinnostukseen puheenjohtajan paikasta.
– En usko, että tämä on syynä. Tämä on puheenjohtajalle hieno paikka, kun hän pääsee linjamaan sitä, mihin puolueen pitäisi mennä. Ei sen ainakaan pitäisi vaikuttaa.
Vihreät järjestää puoluekokouksen kesäkuussa Seinäjoella ja SDP Jyväskylässä syyskuussa.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit kommentoida sitä perjantaihin 5.5.2023 kello 23 asti.