Valtiovarainministeriö ehdottaa leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Ehdotuksen mukaan noin 40 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista voitaisiin lyhentää kolmesta vuodesta kahteen.
Ehdotus on herättänyt kritiikkiä.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä valtiovarainministeriön budjettipäällikön ehdotus toisen asteen ammatillisten perustutkintojen lyhentämisestä osoittaa syvällistä tiedonpuutetta. Anderssonin mielestä VM:n virkamiehet tarvitsevat selvästi briiffausta siitä, miten ammatillinen koulutus Suomessa toimii.
Andersson huomauttaa, että Suomessa on osaamisperustainen ammatillinen koulutus. Se tarkoittaa, että opiskelijat, joilla on aikaisempaa osaamista, pystyvät valmistumaan vaikkapa puolessatoista vuodessa.
Opetusministerin lisäksi esimerkiksi tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen ei kannata ajatusta.
Honkonen kertoo pelkäävänsä erityisesti sitä, etteivät ammattikoulun käyneet opiskelijat pystyisi enää jatkossa hakeutumaan korkeakouluihin.
– Ammattikoulussa opetellaan tärkeitä kansalaistaitoja, kuten vieraita kieliä ja yhteiskunnallisia asioita, ja ne antavat jatko-opintokelpoisuuden, hän toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteen mukaan vuoteen 2030 mennessä joka toisen nuoren pitäisi opiskella korkeakoulussa.
Vuonna 2021 noin 40 prosenttia 25–34-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon.
Honkosen mukaan on ristiriitaista, että jatko-opintokelpoisuutta rajoitettaisiin samalla, kun jatko-opiskelijoiden määrää halutaan kasvattaa.
Suuri osa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tulee ammattikoulusta. Jos korkeakoulutettujen määrää halutaan kasvattaa, ammattikorkeakouluun tarvitaan Honkosen mukaan lisää ammattikoulun käyneitä opiskelijoita.
”Muutos olisi radikaali takapakki”
Koulutuksesta leikattiin toissa hallituskaudella, ja säästötoimenpiteet kohdistuivat etenkin ammatilliseen koulutukseen.
Viime kuussa Yle uutisoi siitä, kuinka ammattikoululaisten osaamisen taso on heikentynyt.
Jos ammattikouluilta leikattaisiin jälleen, kävisi siinä Honkosen mukaan varmasti huonosti.
Hänen mukaansa nuoret siirtyvät sinne peruskoulusta liian huonoilla taidoilla, osa jopa ilman kunnollista luku- ja laskutaitoa. Ylimääräinen opetus vaatii ammattikouluilta lisää resursseja.
– Koulutusjärjestelmässä pitää kiinnittää parempaa huomiota peruskoulun opetuksen tasoon, jotta järjestelmän myöhemmissä osissa pystytään saavuttamaan parempia tuloksia.
Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene vastustaa ideaa. Heidän kannanottonsa mukaan valtiovarainministeriön osaamattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen jakaa Honkosen käsityksen siitä, että uudistuksella luovuttaisiin ammattikoulun käyneiden jatko-opintokelpoisuudesta. Hänen mukaansa jo nyt liian monella ei ole valmiuksia korkeakouluopintoihin.
– Muutos olisi radikaali takapakki suomalaisessa koulutusajattelussa, jossa on pyritty välttämään koulutuksellisia pussinperiä riippumatta aiemmin tehdyistä valinnoista, toteaa Mielityinen tiedotteessa.
Katso videolta, miten toimittaja Antti Kurra tiivistää asian.
Mitä mieltä sinä olet, pitäisikö ammattikoulun kestoa lyhentää? Voit kommentoida aihetta lauantaihin 22. huhtikuuta kello 23:een saakka.