Kaikki Lapin kuusi kansanedustajaa vaikuttavat myös kunnanvaltuustoissa ja aluevaltuustossa. Kyseessä on Suomen ainoa vaalipiiri, jossa kaikki kansanedustajat ovat triplapäättäjiä.

Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat skeptisesti siihen, riittääkö triplaedustajien aika kaikkien pestiensä hoitamiseen.

Lue myös: ”Vallan keskittyminen jatkuu”, sanoo tutkija – uusi eduskunta on täynnä superpoliitikoita, eikä kukaan tiedä seurauksia

Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuoden 2022 kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista haluaisi rajoittaa poliitikkojen roolien määrän kahteen kerrallaan.

Lähes kaikki lappilaiset edustajat kokevat, että he pystyvät hoitamaan nykyisiä toimiaan. Keskustan Markus Lohi kertoo, että rivivaltuutettuna toimiminen luonnistuu, mutta hallitustyöskentelyyn aika ei riittäisi.

– Jätän suosiolla alue- ja kuntatasolla valtuuston puheenjohtajuudet ja hallituksien jäsenyydet muille henkilöille, Lohi sanoo.

Katri Kulmuni (kesk.) kertoo ilmoittaneensa jo aluevaalien aikaan, että hän ei asetu ehdolle kaikilla kolmella tasolla. Hän aikoo pitää lupauksestaan kiinni, vaikka kokeekin ehtineensä hoitamaan kaikkia pestejään. Kulmuni valittiin vastikään jälleen kansanedustajaksi.

Osa toimii valtuuston puheenjohtajina

Osa edustajista vaikuttaa johtotehtävissä valtuustoissa. Heikki Autto (kok.) johtaa Rovaniemen kaupunginvaltuustoa. SDP:n Johanna Ojala-Niemelä on Lapin hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja.

Heikki Autton mielestä kansanedustaja pystyy etäyhteyden avulla osallistumaan hyvin kunnanvaltuuston kokouksiin. Myös aikaa asioihin perehtymiseen riittää, Autto toteaa.

Vaalit voittaneen kokoomuksen mahdollinen pääministeripuolueen asema voi muuttaa tilannetta, jos Autto saa runsaasti uusia pestejä eduskunnassa.

– Ne väistämättä ohjaavat vähentämään luottamustehtäviä kunta- ja hyvinvointialuetasolla, Autto toteaa.

Johanna Ojala-Niemelä kertoo pystyneensä tähän asti sovittamaan yhteen eri tehtävät siten, että kaikkiin on riittänyt aikaa.

– Mutta lähtökohtaisesti en pidä järkevänä toimimista kaikilla kolmella tasolla yhtä aikaa, hän kertoo.

Perussuomalaiset kaupunginhallitusten jäseninä

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Sara Seppänen kertoo luopuvansa osasta tehtävistään, sillä aika ei riitä kaikkeen.

Seppänen on Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsenen. Hänen mukaansa tavoitteena on tehdä järjestelyjä, jotta perussuomalaisista saataisiin toinen valtuutettu kaupunginhallitukseen, kun paikkoja jaetaan uudelleen ensi kesänä.

Asiaa mutkistaa se, että Seppänen on Rovaniemellä perussuomalaisten ainoa naispuolinen varsinainen valtuutettu. Tasa-arvolain mukaan kunnanhallituksessa pitää olla sekä naisia että miehiä vähintään 40 prosenttia. Ilman Seppästä se ei toteudu Rovaniemellä.

Lisäksi Rovaniemellä vain varsinainen valtuutettu voi olla kaupunginhallituksen jäsen.

– Me joudumme käymään neuvotteluja, että saisimme sinne miesvaltuutetun tilalle, Seppänen sanoo.

Valtuutetun paikastaan Seppänen ei kuitenkaan aio luopua. Vaalipiirin äänikuningatar Seppänen saa todennäköisesti eduskunnassa luottamustehtäviä, jotka vievät paljon aikaa.

– On ihan selvää, että se on kokopäivätyötä, Seppänen sanoo.

Tornion kaupunginhallituksen jäsen, perussuomalaisten Kaisa Juuso toteaa omasta ajankäytöstään, että ”tilanne on haastava, mutta hoidettavissa”.

Kenen etua ajetaan, kun päätetään hyvinvointialueista?

Nyt käydyt eduskuntavaalit olivat ensimmäiset varsinaiset hyvinvointialueiden ajan vaalit, kun alueet aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta. Kysyimme kansanedustajilta, kenen etua he ajattelevat päätettäessä esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta: suomalaisten, alueen asukkaiden vai kotikunnan asukkaiden?

Näkemykset eroavat. Johanna Ojala-Niemelä toteaa olevansa lappilaisten edunvalvoja, kun hyvinvointialueiden rahoituksesta päätetään. Markus Lohi ja Kaisa Juuso painottavat koko maan edun valvomista.

– Samalla tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että oman kotiseudun rahoitus on reilu ja oikeudenmukainen, Lohi sanoo.

Heikki Autton mielestä vaalikelpoisuutta pitäisi rajoittaa siten, että kansanedustaja ei voisi samaan aikaan toimia hyvinvointialueen päättäjänä.

– Rahoitukseen liittyvä intressiristiriita on niin ilmeinen, Autto toteaa.

Autto toivoo myös puolueilta sopimusta siitä, että ministerit eivät osallistu kunta- tai aluevaaleihin.

– On vaikea nähdä miten ministerinä toimiva henkilö pystyisi asiaankuuluvalla tavalla panostamaan muihin luottamustehtäviin, Autto sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 12.4. kello 23 saakka.