Kokoomuksen tavoittelemat valtiontalouden säästöt epäilyttävät Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäkeä.
Hänen mukaansa tavoitteeseen pyrkiminen menoleikkauksilla voi olla jopa haitaksi Suomen taloudelle, eikä tuntuville veronkorotuksillekaan ole tilaa.
Kokoomus on kertonut pyrkivänsä valtiovarainministeriön asettamaan tavoitteeseen, jossa julkista taloutta tasapainotettaisiin tällä vaalikaudella kuusi ja seuraavalla kaudella kolme miljardia euroa.
Danske Bankin talousennusteessa kirjoitetaan, että ”näin merkittävien toimien aikaansaaminen näyttää haastavalta, joten odotamme julkisen sektorin velkaantumisen jatkuvan”.
– Kuusi miljardia on ehkä ihan hyvä, mutta kunnianhimoinen tavoite. Siihen on erittäin vaikea päästä ainakaan vain menoleikkauksella. Se tarkoittaisi todella syviä leikkauksia yhden hallituskauden aikana, Kuoppamäki sanoo.
– Se hidastaisi Suomen talouskasvua lähitulevaisuudessa.
Verottamisellakaan ei Kuoppamäen mukaan päästäisi tavoitteeseen.
Haittaverojen korotuksella voitaisiin tasapainottaa taloutta hiukan, mutta tärkeämpiä olisivat rakenteelliset uudistukset.
– Jos rakenteellisilla uudistuksilla voidaan esimerkiksi kannustaa työllistymään paremmin ja nopeammin, sillä voisi olla myönteisiäkin vaikutuksia Suomen potentiaaliseen kasvuun tulevaisuudessa, Kuoppamäki sanoo.
Velkasuhde nousuun ensi vuonna
Danske Bankin ennuste on ensimmäinen yleisarvio Suomen taloustilanteesta eduskuntavaalien jälkeen. Pankki arvioi julkisen sektorin velkaantumisen jatkuvan ja velkasuhteen kääntyvän taas ensi vuonna kasvuun.
Pankki ennustaa velkasuhteen pienentyvän tänä vuonna 72,1 prosenttiin viime vuoden 73 prosentista. Ensi vuonna julkistaa velkaa olisi 72,4 prosenttia bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Lisävelkaa otetaan tänä vuonna 10,4 miljardia euroa ja korkomenot nousevat noin kahteen miljardiin euroon.
Suomen maksama kymmenen vuoden korko on sentään hiukan laskenut vuoden alun tilanteesta yleisen markkinatilanteen ansiosta. Euroopan talouskasvun hidastuminen lähelle nollaa on saanut korot laskemaan.
Valtion menoja kasvattavat erityisesti maanpuolustus ja energiatuet. Lisäksi sote-alueiden työntekijöiden palkkojen harmonisointi lisää julkisen sektorin kustannuksia.
Suomen velkaantuminen ei kuitenkaan tunnu vielä huolestuttavan kansainvälisiä sijoittajia. Vakaana vertailukohtana pidettyyn Saksan korkotasoon suhteutettuna Suomelta vaadittava lainakorko on pysynyt ennallaan.
Valtion lainakoron tasoon vaikuttaa maan luottoluokitus. Danske odottaa valtion luottoluokitusten pysyvän ennallaan.
– Luottoluokituslaitokset ovat suhtautuneet velkaantumiseen rauhallisesti. Ne kuitenkin edelleen odottavat rakenteellisia uudistuksia, jotka purkaisivat kestävyysvajetta, sekä julkisen talouden sopeutustoimia, pääekonomisti Kuoppamäki sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 5.4. klo 23:een asti.