Puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) osaa liki ulkoa kaikki perussuomalaisten poliittiset ohjelmat.
– Emme voi olla noin liberaalilla kannalla, Purra saattaa todeta nopeasti, yksi Ylen haastateltavista kuvaa.
Purra on idealistinen, ahkera ja looginen. Hän preppaa itseään paljon, ”kaivaa dataa” ja etsii tilastoja eri lähteistä.
Kas kummaa, asioihin paneutuvaa Purraa kuvataan kovin samankaltaisesti kuin SDP:n puheenjohtajaa, pääministeri Sanna Marinia.
– Kun Purra kiertää Suomea, matkoilla on paljon paperia mukana.
Riikka Purran lausuntoja ei perussuomalaisissa tieten tahtoen kyseenalaisteta. Ennen päätöksiä puheenjohtaja kuitenkin yleensä kuuntelee muiden näkökulmat.
– Hän ei ole mikään helppoheikki. Timo Soini oli kansankiihottaja, pärjäsi karismalla, osasi, mutta ei aina tiennyt. Purra tietää, yksi haastateltavista kehuu.
Purra sommitteli pääarkkitehtina perussuomalaisuuden ytimen
Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo palkkasi etunimikaimansa puoluetoimiston poliittiseksi suunnittelijaksi vuonna 2016.
Heistä tuli hyvät ystävät ja toistensa tukihenkilöt. Joskus puoluetoimistossa Purraa kutsuttiin leikkisästi pikku-Riikaksi ja puoluesihteeriä isoksi Riikaksi.
Ennen viime eduskuntavaaleja Riikka Purra oli perussuomalaisten poliittisten ohjelmien pääarkkitehti. Timo Soinin aikana ei ohjelmatyötä juuri tehty.
Purra nousi poikkeuksellisen nopeasti, viidessä vuodessa Suomen politiikan huipulle, puolueensa puheenjohtajaksi.
Ettei Suomi joudu Ruotsin tielle
Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja Purra määritteli Ylen vaalikoneessa maahanmuuton länsimaita ja ehkä koko maailmaa eniten muuttavaksi ilmiöksi. Hän ei halunnut, että ”maallemme käy huonosti”.
Purra luki ennen politiikkaan tuloaan Jussi Halla-ahon maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevaa Scripta-blogia ja kävi Helsingissä samanhenkisten ihmisten Keskiviikkokerhossa.
– Hän on lahkolainen, halla-aholainen. Ajatusmalli ja toimintatapa ovat hieman yksitoikkoisia, maahanmuuttoa tungetaan joka paikkaan.
Kommentin sanoja kuitenkin muistuttaa, että Purran tapa toimii. Maahanmuuton vastustus pitää perussuomalaisten rivit yhdessä.
Purra on avoimesti kertonut, että varhaisteininä 1990-luvun alussa Tampereella hänellä oli ongelmia ulkomaalaistaustaisten kanssa: ”miehet ahdistelivat meitä seksuaalisesti, seurasivat meitä, tekivät erilaisia ääniä – ja me juoksimme karkuun”.
– Aika monella perussuomalaisella on jokin avainkokemus, epäreiluuden tunne, jota haluaa lähteä korjaamaan, eräs haastateltava pohtii.
Riikka Purra itse on tyrmännyt avainkokemuksen merkityksen. Hän on korostanut ajattelunsa muovautuneen sen perusteella, mitä on lukenut. Ja Purra on lukenut paljon.
Vaikka…
Tutkijakoulutetulta jäi väitöskirja uupumaan
Samoihin aikoihin Riikka Purran kanssa Turun yliopistossa opiskelivat Ville Niinistö (vihr.) ja hieman vanhempi Petteri Orpo (kok.). Heidät muistetaan opiskeluajoiltaan, toisin kuin Purra.
– Vielä opiskeluaikana hänen poliittisissa verkostoissaan oli olennaista niiden puuttuminen, eräs lähde kuvailee.
Riikka Purra aloitti väitöskirjansa vajaa parikymmentä vuotta sitten. Työ on kesken. Akateemisessa maailmassa Purra pettyi, että etenkin globalisaatiota ja muuttoliikettä tutkittiin lähtökohtaisesti myönteisenä asiana, liberaalista tulokulmasta. Hän olisi lähestynyt aihetta toisin, politiikan realismin kautta.
– Purralle oli karu herätys, että hänen tulokulmallaan akateemisesta yhteisöstä ei tulisi paljon tukea.
Toisaalta, Purralla oli tutkijakoulutukseen myönnetty rahoitus. Oletus tuen puutteesta näkökulman takia ei vakuuta kaikkia.
– Kuulostaa siltä kuin perussuomalaiset yleensä, kokevat olevansa sorrettuja.
– Purran akateeminen työ oli laadukasta ja terävää, mutta siinä alkoi olla missio, joka kävi yhteen maahanmuuttokriittisyyden kanssa.
Purra puurtaa yksin, hänen on vaikea ottaa arvostelua vastaan
Riikka Purraa kuvataan huumorintajuiseksi, jopa ronskipuheiseksi.
– Julkisuudessa Purra on tiukka täti, mutta pienessä piirissä herttainen ja mukava.
Purralla on terveet elämäntavat, Instagramin vihermehuvinkkejä myöten. Hän on eläinrakas, perheessä on koira.
Joulukorttirahat hän on lahjoittanut esimerkiksi koirien rescueyhdistys Kulkureille, lapsikuolemasta kärsivien Käpy-yhdistykselle ja Luonnonsuojeluliitolle.
Purra puurtaa yksin. Se näkyy niin hyvässä kuin pahassakin. Hän saa yksin paljon aikaiseksi.
– Purra kokee, että hänen on pakko ohjata, ettei mene päin prinkkalaa.
– Hänen pitäisi jakaa vastuuta enemmän.
Riikka Purra on tottunut vaatimaan itseltään paljon.
Hän on selvinnyt kovista kokemuksista. Äiti kuoli, kun Purra oli kuudennella luokalla koulussa. Hän on joutunut synnyttämään ja hautaamaan kolme raskausaikana kuollutta vauvaansa. Purralla on nyt kaksi lasta.
Puheenjohtaja vaatii paljon myös muilta. Kiireen valittelijoille ei riitä empatiaa, vain pitkä katse. Purra muistuttaa kansanedustajia vastuusta, jos joku ei meinaa ehtiä valiokuntaan tai äänestykseen.
– Purra ei ole sellainen johtaja, joka diskuteeraa. Hän haluaa tuloksia ja antaa määräaikoja.
– Hän ei välttämättä ole kovin hyvä ottamaan vastaan kriittistä palautetta. Vaikka ei usein ole tarvekaan.
Kokemus Riikka Purran takana
Jussi Halla-ahon jälkeen puolueen puheenjohtajaksi oli vaikea tulla. Odotukset olivat kovat.
Purran verkostossa politiikan kokemusta edustavat Jussi Halla-aho ja kansanedustaja, entinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Ennen korona-aikaa, syksyllä 2019 Purra ja silloinen puheenjohtaja Halla-aho liikkuivat usein yhdessä eduskunnassa. Joidenkin mielestä Purra oli Halla-ahon mukana sparraamassa ja oppimassa – sekä kilpenä.
– Halla-aho koki olevansa julkista riistaa. Joka asiaan odotettiin reagoimista. Purran kanssa yhtä jalkaa kulkeminen soi vähän rauhaa.
Kaksikosta molempia kuvataan sisäänpäinkääntyneiksi.
– Siinä ei turhia puhuta, ei päivittäisiä kuulumisia.
Purran verkostossa on myös puolueen lehden, Suomen uutisten päätoimittaja Matias Turkkila, välillä lähempänä, välillä kauempana. Siinä missä Purra on suoraviivainen, Turkkila on herkempi mietiskelijä.
Halla-aho ei valinnut Purraa seuraajakseen
Riikka Purran kansanedustajakautta oli kulunut kaksi vuotta, kun Jussi Halla-aho ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta, kesällä 2021.
Purra ei Ylen lähteiden mukaan kuitenkaan ollut Halla-ahon valittu seuraajaksi. Eikä Purran tavoitteena aluksi edes ollut puheenjohtajuus.
Mutta…
– Realistiset vaihtoehdot olivat aika vähissä. Purra oli keskeinen puolueen ohjelmatyössä.
Purra koki, että hänen kokemuksensa puolueesta oli liian lyhyt ja osaamisensa vähäistä puheenjohtajaksi.
– Purra ajatteli kuin tyypillinen nainen, että hänestä ei olisi johonkin asemaan, yksi haastateltava letkauttaa.
– Piti työntää, houkutella ja kannustaa. Purra itsekin etsi muita nimiä. Perussuomalaisilla on matala organisaatio, puheenjohtajaksi on lyhyt matka, kuvaa toinen.
– Purra yritti tarjota Ville Taviota puheenjohtajaksi useammankin kerran. Tavio ei nostanut liikehdintää kentällä, muistelee kolmas haastateltu.
Ville Tavio on nyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja jo asemansa puolesta Purran verkostossa.
– Puheenjohtajuus on itsemurhatehtävä. Purra oli ainoa, jolla oli jonkinlainen mahdollisuus pärjätä. Kukaan muu ei olisi pystynyt.
Purran liikkuminen yhtä jalkaa Halla-ahon kanssa on vähentynyt.
– Irtautuminen oli nopea. Piti ollakin, ettei jää nukkehallitsijaksi.
Purralla on tiukemmat otteet kuin Halla-aholla
Perussuomalaisten puoluejohto palaveeraa ahkerasti. Silti Purran keskustelukumppanit eivät aina tiedä, keiden muiden kanssa hän sparraa.
– Eduskuntaryhmässä Purra sanoo linjauksia, käyttää enemmän poliittista valtaa kuin Halla-aho.
Puolueen varapuheenjohtajat Leena Meri, Mauri Peltokangas ja Sebastian Tynkkynen sekä puoluesihteeri Arto Luukkanen kuuluvat Purran verkostoon asemansa perusteella.
– Purra on järjestelmällinen ja hyvä organisoimaan. Puheenjohtajiston työssä on enemmän ryhtiä kuin Halla-ahon aikana.
Vauhdikkaaksi kuvattu puoluesihteeri Arto Luukkanen kiertää toreja ahkerasti puheenjohtajan kanssa. He eivät juuri tunteneet toisiaan, ennen kuin puoluekokous vuonna 2021 teki heistä työparin. Osa haastatelluista epäilee, ettei puoluesihteeri päivittäisestä kanssakäymisestään huolimatta ole aivan Purran läheisimpiä.
– Sananvalta ei ole suuri.
– Puoluesihteeri ei linjaa poliittisesti. Hän on järjestökoneen johtaja.
Toisenlainen kaveri löytyy kokoomuksesta
Riikka Purra on koko kansanedustaja-aikansa istunut eduskuntasalissa kokoomuksen Sinuhe Wallinheimon vieressä.
Puhetta on riittänyt erityisesti asioista, joista heillä on eri näkemys: maahanmuutosta ja Euroopan unionista. Neljän vuoden salikaveruuden ansiosta puolueet ehkä ymmärtävät paremmin toisiaan.
Kaksikko kävi Tampereella jääkiekko-ottelussakin. Sinuhe Wallinheimo on entinen kiekkoammattilainen, maalivahti. Purran fanittama Tappara voitti Wallinheimon JYPin.
Taustahaastatteluissa tulee välillä puheeksi myös Purran puoliso, Länsiväylä-lehden uutispäällikkö Mikko Välimaa. Tosin harva perussuomalainen tuntee Välimaata hyvin.
– Intellektuelli [älyllinen] kaveri. Kova tuki tulee kotoa. Joillekin puoliso on vain henkinen tuki, mutta hän on tukena Riikalle myös substanssiasioissa [asiasisällöissä].
– Yksi tärkeimpiä sparraajia. Heillä se kuuluu parisuhteeseen, että ollaan eri mieltä, väännetään kättä.
Puolue suojaa akateemisen maailman persukontakteja
Matti Putkonen on välillä otsikoissakin vilahteleva puoluetoimiston työmies. Hän sparraa Purraa energia-asioista, työelämästä ja puolueen kannatuskehityksestä.
– Vielä Timo Soinin puheenjohtaja-aikana Putkonen oli kuin olkapäällä seisova piru tai enkeli. Hänen roolinsa on huvennut kaiken aikaa. Purralla on kyky olla ohjaamaton.
– Putkosella oli rooli Timo Soinin aikana, koska Soini oli patalaiska ihminen.
Puoluetoimistolla työskentelee myös Mikael Lith, puolueen ohjelmien valmistelijana, Purran työn jatkaja. Lith oli myös Jussi Halla-ahon avustaja Brysselissä.
Puoluetoimistoa lähellä on perussuomalaisten ajatuspaja, Suomen Perusta. Toiminnanjohtaja Simo Grönroos oli se, joka maanitteli pitkään Purraa kirjoittamaan maahanmuutosta. Kun Purra viimein suostui, aukeni pesti puoluetoimistolle.
Riikka Purra keskustelee myös tutkijoiden kanssa. Näistä nimistä ei huudella julkisesti, ajatuspajan hallituksen puheenjohtajaa Matti Vireniä lukuun ottamatta.
Viren on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori. Purra oli Virenin oppilas.
Parikin Ylen haastattelemaa perussuomalaista kertoo, että puolueen yhteistyökumppaneita halutaan suojella, koska julkinen yhteistyö vaikuttaisi tutkijan urakehitykseen.
– Persukontakti voi akateemisessa maailmassa olla käänteinen Midaksen kosketus, yksi kuvailee.
Midas oli kreikkalaisen mytologian mukaan kuningas, jonka toivomus toteutui: kaikki mihin hän koski, muuttui kullaksi.
Eräs lähde kuitenkin muistuttaa, että perussuomalaisten yhteiskuntasuhteet ovat huomattavan kapeat verrattuna muihin suuriin puolueisiin.
Eduskuntaryhmän avustajista Niko Ohvo ja Juhani Huopainen kuuluvat Purran verkostoon asiaosaajina.
Marika Sorja on eduskunta-avustaja. Hän vastaa siitä, että Purra on siellä, missä kulloinkin pitää.
Tuleva pääministeri?
Riikka Purra jätti marraskuussa eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajuuden. Hän halusi keskittyä eduskuntavaaleihin.
Perussuomalaiset tähtää vaalivoittoon. Tavoite on päästä hallitukseen – pääministeripuolueeksi asti.
Mutta:
– Edellisestä kerrasta on opittu. Pitää tarkasti katsoa kenen kanssa ja millä ehdoilla mennään hallitukseen.
Perussuomalaisten kannatus kääntyi jyrkkään laskuun sen jälkeen, kun puolue meni keskustan ja kokoomuksen kanssa hallitukseen vuonna 2015. Oli pettymys, että hallitus ei ollut tarpeeksi tiukka, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti.
– Hallitus ei tehnyt mitään. Meni pieleen koko homma. Ministeriryhmä unohti ne asiat, miksi puolue oli äänestetty hallitukseen. Ministereille nousi asema hattuun.
Puoluetoimistollekin kehittyi sisäinen oppositio. Tuolloin Riikka Purra työskenteli puoluetoimistolla poliittisena suunnittelijana.
Kun Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2017, kaikki ministerit ja yli puolet kansanedustajista erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Syntyi ryhmä nimeltään Uusi vaihtoehto, joka jatkoi Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Perussuomalaiset tyrkättiin oppositioon.
– Nyt Purra haluaa muuttaa Suomen suunnan: tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa, muuttaa EU-politiikkaa ja naiivia [lapsellista] ilmastopolitiikkaa. Hän on turhautunut siihen, että Suomessa tehdään samat virheet kuin muissa maissa.
– Riikka ottaa sen vastuun, mikä hänelle vaalituloksen perusteella kuuluu.
– Asia on tärkein. Kesärannalla, pääministerin virka-asunnolla tai autonkuljettajalla ei ole hänelle mitään merkitystä.
Jutun grafiikkaa korjattu 25.2.2023 kello 9.00. Simo Grönroosin ja Matti Virenin nimet ovat nyt oikeassa järjestyksessä heidän kuviensa yhteydessä.
Juttu on osa sarjaa, jossa Yle perkaa puoluejohtajien poliittisia verkostoja.
Voit keskustella Riikka Purran poliittisesta verkostosta sunnuntaihin 26.2.2023 kello 23:een saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.