Perussuomalaiset on leikannut naisjärjestönsä rahoituksen murto-osaan. 250 000 euron sijaan Perussuomalaiset Naiset -järjestö saa tänä vuonna käyttöönsä 14 000 euroa.

Asia selviää Ylen haltuunsa saamista naisjärjestön kokouspöytäkirjasta ja ohjeistuksesta, jonka puoluesihteeri on laatinut piireille puoluehallituksen päätöksen pohjalta.

Perussuomalaisten puoluehallitus päätti lokakuussa, että valtaosa naisten poliittiseen toimintaan tarkoitetusta valtiontuesta ohjataan piirien kautta naisehdokkaiden eduskuntavaalikampanjoiden tukemiseen.

Puoluehallitus nimittää tätä erityiseksi naistoiminnan tueksi.

Valtion maksaman puoluetuen ehtona on, että viisi prosenttia rahoituksesta käytetään naisten poliittiseen toimintaan. Perussuomalaisten rahoituksesta viisi prosenttia tarkoittaa noin 350 000 euroa vuodessa.

Puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa ohjeistuksessaan:

Kyseessä on tärkeä strateginen aloite. Puoluetoimistossa tehdyn analyysin mukaan vaalit ratkaisee yhtälö, jossa ovat b) naisäänestäjien ja nuorten äänestäjien äänet yhdessä perinteisten PS kannattajien kanssa.

Tavoitteena on nostaa perussuomalaisten kannatusta naisten keskuudessa 2–3 prosenttiyksikköä. Puolue korostaa toimivansa puoluetukea säätelevän lain puitteissa:

Valtioneuvoston päätöksen mukaan puolueen on allokoitava sopivaksi katsomallaan tavalla naistoimintaan 5% saadusta valtiontuesta. Tämä summa on yleensä annettu joko erityisen naisille suunnatun lehden toimittamiseen/tekemiseen tai sitten se on allokoitu PS:n naiskattojärjestölle, jonka se on saanut käyttää parhaan kykynsä mukaan.

Lainsäätäjä ei ole tarkentanut miten puolueen tulisi käyttää tämä summa.

Puoluehallituksen päätös tuli täytenä yllätyksenä Perussuomalaiset Naiset -järjestölle. Yhdistyksen on maksettava huoneiston vuokra sekä sihteerin ja taloudenhoitajan kulut kuten ennenkin, vaikka rahoitusta leikattiin 94 prosenttia.

– Puolueen henkilöstömenot ovat nousseet 400 000 eurolla, kun uusi porukka on tullut toimistolle. Onko niin, ettei vaalirahoitusta ollut riittävästi ja näyttää piireille paremmalta, jos sinne annetaan naisten rahatkin erityistukena? Tottahan se saa piirihallituksen ja aktiivit ajattelemaan, että puolue on satsannut vaaleihin, sanoo yksi naisjärjestön hallituksen jäsen.

Hän kritisoi sitä, ettei tukipottia jaeta tasan kaikkien Suomen naisehdokkaiden kesken. Jos piirissä on vain yksi naisehdokas, hän saa kaikki rahat.

– Piireissä tämä on aiheuttanut kränää miesten ja naisten välillä, vaikka se on laitettu erityistuen piirin. Miten piirit alkavat sitä jakaa, se on hyvin epäselvää. Mainoksiinko vai miten.

Tilannetta kritisoivat naisjärjestön hallituksen jäsenet eivät esiinny jutussa nimellään, koska siitä voisi aiheutua heille merkittävää haittaa.

”Naisjärjestö olisi osannut hoitaa tämän itsekin”

Yle on haastatellut juttua varten lukuisia naisjärjestön hallituksen jäseniä. Heistä suurin osa kritisoi sitä, että piirit ohjaavat naisten vaalikampanjoiden rahoitusta.

He katsovat, että naisten vaalityöhön tarkoitetut rahat pitäisi jakaa naisjärjestön kautta. Näin on toimittu aiemminkin.

Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisjärjestö myönsi vaalitukea 500 euroa ehdokasta kohden.

– En ole saanut vastausta siihen, että miksi rahaa ei jaeta naisjärjestön kautta. Miehetkö kuitenkin määräävät taustalla, että mihin rahat käytetään? Nyt piirihallitukset käsittelevät naisten rahanjakoa, sanoo yksi hallituksen jäsen.

– Kyllä naisjärjestö olisi osannut tämän asian hoitaa itsekin, kun on tähän saakkakin hoitanut naisten asiaa, toteaa toinen.

Puoluesihteerin ohjeistuksen mukaan piirien puheenjohtajat päättävät rahojen käytöstä yhdessä naisjärjestön puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaan kanssa. Neuvotteluryhmään on lupa ottaa muitakin jäseniä.

Piirihallitus raportoi tuen käytöstä puoluetoimistolle. Kuiteista on käytävä ilmi, että kyse on naisten vaalityöstä.

Puoluehallitus suosittelee käyttämään rahat naisehdokkaiden yhteisiin mainoksiin esimerkiksi paikallisissa lehdissä tai radiokanavilla.

– Puolue on päättänyt tämän näin. Me teemme vaalityötä ja puolue vastaa rahoitushommasta, että miten se naisten vaalityöhön ohjataan. Ei meillä ole tähän enempää sanomista, Elomaa kommentoi.

Koko rahasumma voi mennä yhdelle ehdokkaalle

Vaalirahoituksen jakoperuste saa kritiikkiä usealta naisjärjestön hallituksen jäseneltä. Rahat on jyvitetty piireille jäsenmäärän, ei naisjäsenten tai naisehdokkaiden määrän mukaan.

Näin ollen yksittäiselle naisehdokkaalle kohdistuvan tuen määrä vaihtelee tuhansilla euroilla sen mukaan, missä piirissä hän on ehdolla.

Esimerkiksi Kymen piirissä jaetaan 14 000 euron tuki kahden naisen kesken, Hämeessä kuusi naisehdokasta saa yhteensä 21 000 euroa. Etelä-Savossa on yksi ehdokas, joka saa vajaat 7 000 euroa.

– Tämä on väärin tehty, koska naisia ei kohdella tasa-arvoisesti. Onko tarkoituksena ajaa joltain alueelta tietty naisehdokas läpi?, pohtii naisjärjestön hallituksen jäsen.

Erityistuki tulee käyttää tasapuolisesti kaikkien naisehdokkaiden hyväksi, eikä sitä saa jakaa suoraan ehdokkaille. Mutta jos ehdokkaita on vain yksi, kaikki rahat ohjautuvat väistämättä hänelle.

Yle halusi esittää kysymyksiä erityisen naistoiminnan tuen epäkohdista perussuomalaisten puheenjohtajalle Riikka Purralle, joka on itse yksi Uudenmaan piirin 13 naisehdokkaasta.

Hän myös johtaa puoluehallitusta, joka teki päätöksen naisjärjestön rahojen leikkaamisesta.

Purra kieltäytyi haastattelusta ja ohjasi pyynnön puoluesihteeri Luukkaselle, joka antoi vastauksensa sähköpostitse.

Mihin perustuu se, että rahat jaetaan piireille niiden jäsenmäärän eikä naisehdokkaiden määrän mukaan?

– Kohdistaminen jäsenmäärään perustuen on ollut perussuomalaisten sääntöihin perustuva periaate, jota on noudatettu koko perussuomalaisen kansanliikkeen olemassaolon ajan.

Joissain maakunnissa tuki kohdistuu kokonaisuudessaan yhdelle ehdokkaalle. Esimerkiksi Uudellamaalla ehdokkaita on 13, jolloin tukisumma jää huomattavasti pienemmäksi. Millä tämä perustellaan?

– Valtionapujärjestelmän tarkoitus ei voi olla käyttää naistoimintaan liittyvää rahoitusta ainoastaan ”keskusjohtoisesti”, vaan myös piireille on syytä jättää harkintavaltaa.

Millaiset ohjeet olette antaneet siitä, että miten raha pitää tarkalleen ottaen käyttää? Saako rahaa käyttää henkilökohtaisiin mainoksiin?

– Vaalikampanjatilanteessa puolue on sääntöjensä mukaisesti jo valinnut omat eduskuntavaaliehdokkaat, jolloin kansanedustajaehdokkaiksi valitut naiset toteuttavat puolueen poliittisia tavoitteita omassa vaalikampanjassaan, jota piiri avustaa.

– Kyse ei ole naisehdokkaiden henkilökohtaisen intressin toteuttamisesta erityisesti, koska ainoastaan osa naisista tulee valituksi, vaan perussuomalaisen puolueen naistoiminnan tavoitteiden toteuttamisesta.

Miehet kadehtivat naisten erityistukea

Etelä-Suomessa Perussuomalaisten listoilta löytyy jo paljon naisia. Naisjärjestön puheenjohtajan Kike Elomaan vaalipiirissä Varsinais-Suomessa naisia on lähes puolet ehdokkaista. Helsingissäkin on mahdollista päästä lähes samoihin lukuihin, jahka lista täydentyy.

Erityisen naistoiminnan tuki ei aiheuta ongelmia myöskään Etelä-Pohjanmaalla, jossa piiriä johtaa nainen.

– Aluksi tuntui aika kamalalta, koska asiaa ei ollut avattu etukäteen naisjärjestölle. Nyt näyttää siltä, että asiat menee ihan hyvin. Tietääkseni täälläpäin ei ole ollut ongelmaa sen jakamisessa, sanoo naisjärjestön hallituksen jäsen Leena Kurikka Seinäjoelta.

Monen muun piirin hallitus on vahvasti miesten käsissä, ja naisehdokkaiden saama erityistuki herättää kateutta.

– Miehille on vaikea ymmärtää, että meitä naisia tuetaan. Sitähän ei miesten kuullen voi ääneen sanoa, mutta kyllä siellä aletaan selvästi miettiä, että miten koko porukka saisi hyödyn asiasta, sanoo yksi naisjärjestön hallituksen jäsenistä.

Hän on tyytyväinen, että puolue on asettanut rahan käytölle tiukat ehdot.

– Jos miehet alkavat sooloilla rahan kanssa, niin sen joutuu maksamaan takaisin.

Voit keskustella aiheesta 23.12.2022 klo 23 saakka.

Korjaus 23.12.2022 klo 12:45: Korjattu jutun alaotsikkoa. Valtiontuki on tarkoitettu naisten poliittiseen toimintaan, ei nimenomaisesti puolueen naisjärjestölle. Perussuomalaiset ohjaa rahat naisten vaalityöhön, joka voi pitää sisällään muutakin kuin vaalikampanjoiden tukemisen.