Politiikan vuoden poikkeuksellisin tapahtumaketju alkoi, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen johti hallituskriisiin, josta se kuitenkin selvisi. Jännitystä politiikassa on riittänyt senkin jälkeen.
Käymme läpi kymmenen asiaa, joista ainakin politiikan vuosi 2017 muistetaan. Luomme myös katsauksen ensi vuoteen.
1) Työmarkkinoilla rauha säilyi mullistuksista huolimatta
Työmarkkinoilla koettiin mullistus helmikuussa, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtaantui keskitetyistä ratkaisuista, joissa keskusjärjestöt sopivat palkoista ja muista työehdoista.
Nyt valta siirtyi keskusjärjestöiltä työntekijä- ja työnantajaliittojen keskenään sovittavaksi. Asiantuntijat pelkäsivät syksyn laajojen liittokierrosten tuovan mukanaan työtaisteluita ja ylisuuria palkankorotuksia.
Monena aiempana vuotena työntekijät olivat tyytyneet olemattomiin palkkaratkaisuihin, ja työntekijöiden edustajissa oli yhä katkeruutta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailukykysopimuksen vuoksi. Siinä työntekijät suostuivat muun muassa lisäämään työaikaansa ilman lisäkorvauksia, jotta työnantajien kilpailukyky paranisi maailmalla.
Neuvottelut ovat kuitenkin edenneet odotettua helpommin, vaikka sopimusta niin sanotusta Suomen mallista ei ole saatu aikaiseksi. Malli oli Sipilän hallituksen ehto jo myönnetyille palkansaajien veronalennuksille. Mallissa vientialat solmisivat palkkaratkaisun, jota muut alat noudattaisivat.
Työmarkkinoiden muutos on sinänsä historiallinen. Aina talvisodasta lähtien Suomessa eli vahvana ajatus, että keskusjärjestöjen neuvottelut takaisivat maahan sisäisen rauhan.
2) ”Vanha samurai” lähti ja hallitus kaatui kannatuskanveesiin
– Vanha samurai lähtee ja nuoret samurait tulevat. Turpaan tuli, mutta henki jäi.
Huhtikuun kuntavaaleissa nähtiin poliittista historiaa, kun Timo Soini veti viimeiset vaalit perussuomalaisten johdossa. Kuten Soinin vaalivalvojaisissa lausumasta lainauksesta voi päätellä, vaalit menivät perussuomalaisilta odotuksiin nähden penkin alle.
Kuntavaalien tulos oli esimerkki siitä, kuinka hallituspuolueiden kannatus on ollut laskussa. Huhtikuun vaaleissa kannatus tippui alle 50 prosenttiin ja Ylen joulukuun mittauksessa tukensa hallituspuolueille ilmaisi hieman alle 40 prosenttia vastanneista.
Kannatuksen heikkenemisen suurin selittävä tekijä on ollut perussuomalaisten hajoaminen, jonka jälkeen hallituspuolue sininen tulevaisuus on kyntänyt muutaman prosentin kannatuksella eteenpäin.
Tämän lisäksi hallituksessa kokoomuksen ja keskustan suunta on ollut päinvastainen. Kokoomus on pitänyt itsellään mittausten kärkisijaa, kun taas keskustan kannatussyksy on edennyt mollivoittoisesti.
Keskustan kannatuksen lasku ei ole yksittäisiä ulostuloja lukuun ottamatta näkynyt hallitusyhteistyössä. Sinisten energia on puolestaan valunut puolueen perustamiseen.
Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, kun vuoden 2019 eduskuntavaalit lähestyvät.
Vaalien alla edustajat alkavat pohtia tulevaisuuttaan, kun määräaikainen työsuhde on katkolla.
Soini ei ole sulkenut pois ehdokkuutta ensi eduskuntavaaleissa.
3) Kansakunnan fundeeraaja poistui joukosta
Monet suomalaiset vetivät syvään henkeä toukokuussa, kun tieto presidentti Mauno Koiviston kuolemasta saavutti heidät. Lähes 1,2 miljoonaa katsojaa kerääntyi televisioiden ääreen, kun Yle välitti suoraa lähetystä Koiviston hautajaisista.
Valtiomiehen kuolema sai kansalaiset pohtimaan, mikä Koiviston merkitys oli yhteiskunnalle. Koivisto alkoi karsia presidentin valtaa ja hän ohjasi Suomea kohti Eurooppaa Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.
Koiviston poliittisen vaikutusvallan lisäksi media muisteli Koiviston matkaa satamajätkästä fundeeraavaksi presidentiksi ja hänen suhdettaan vaimoonsa Tellervo Koivistoon.
4) Perussuomalaiset jatkoi edeltäjänsä hajoamisperinteitä
Perussuomalaisten kesäkuun puoluekokouksesta käynnistyi tapahtumaketju, joka hakee vertaistaan Suomen maaseudun puolueen hajoamisesta 1970-luvulta.
Jussi Halla-aho voitti selvin äänin puolueen puheenjohtajuuden ja varapuheenjohtajaksi nousivat sekä Laura Huhtasaari että Teuvo Hakkarainen. Kun vaalitulos tuli julki, osa perussuomalaista menetti uskonsa puolueeseen.
Puolue hajosi pian puoluekokouksen jälkeen kahteen osaan: 20 kansanedustajaa irtosi puolueesta.
Hallituspuolueiden edustajilla pysyi kuitenkin enemmistö eduskunnassa, kun loikkarit perustivat uuden eduskuntaryhmän ja myöhemmin sininen tulevaisuus -puolueen. Uuden poliittisen kodin löytäneet ministerit jäivät hallitukseen, jonka kokoonpano pysyi ennallaan.
Sipilän hallituksen taival muuttuu kuitenkin entistä tukalammaksi, koska sillä on jatkossa vain viiden paikan enemmistö eduskunnassa.
Hajoaminen jättää myös politiikan historian tutkijoille vielä purtavaa: Oliko hallituskumppaneilla Juha Sipilällä, Timo Soinilla (sin.) ja Petteri Orpolla (kok.) suunnitelma Halla-ahon voiton varalle?
Historian ironiaa lienee se, että toiseksi tuorein esimerkki puolueen hajoamisesta eduskunnassa löytyy perussuomalaisten edeltäjältä SMP:ltä.
5) Hallitus kiristi turvapaikanhakijoiden asemaa Turun puukotusten jälkeen
Jihadistisen terrorismin epäiltiin rantautuneen Suomeen elokuussa. Marokkolaismies puukotti kuoliaaksi kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa Turun keskustassa.
Tapahtunut herätti keskustelua siitä, onko suojelupoliisi tehtäviensä tasalla. Supo oli saanut etukäteen vihjeen puukottajan radikalisoitumisesta, mutta ei ottanut tätä erityiseen seurantaan, koska tiedot eivät viitanneet terrori-iskun uhkaan.
Hallitus suhtautui iskuun vakavasti. Se kertoi tiukentavansa terrorismilakeja ja tehostavansa turvapaikkaprosesseja. Terrorismiin syyllistyvältä kaksoiskansalaiselta voitaisiin ottaa pois Suomen kansalaisuus.
Hallitus jatkoi samalla myös turvapaikanhakijoiden asemaa kiristävää linjaansa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneesta tehtäisiin vastedes uhka-arvio, ja laittoman maassaolon edistämisestä tulisi rangaistava teko.
6) Paha media, hyvä Sipilä
Pääministeri Sipilällä on tuntunut olevan edeltäjiään vaikeampaa toimittajien kanssa. Viime vuoden loppupuolella hän lähetti saamaansa kansalaispalautetta Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja Ylen toimittajalle.
Toimittaja oli ollut mukana kirjoittamassa juttua siitä, että pääministerin sukulaisten omistama Katera Steel sai tilauksen valtionyhtiön Terrafamen kaivokselta.
Muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö katsoi Sipilän yrittäneen painostaa Yleä uutisoinnissaan.
Julkisen sanan neuvosto antoi myöhemmin Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle Terrafame-uutisoinnissa. Sipilää JSN moitti harkitsemattomasta toiminnasta. Sipilä myönsi sähköpostien lähettämisen olleen virhe.
Päätoimittaja Jääskeläinen jätti toukokuussa tehtävänsä.
Sipilä joutui selittämään lähipiirinsä yritysyhteyksiä myös tammikuussa, kun Iltalehti uutisoi pääministerin lobanneen Intiassa lastensa osin omistaman yhtiön bisneksiä.
Keskustan puolueristeilyllä lokakuussa Sipilä syytti mediaa herkkänahkaiseksi.
Sipilä ei näytä täysin sisäistäneen, että pääministeri on Suomen tärkein vallankäyttäjä, jota media seuraa muita päättäjiä tarkemmin.
7) Salaiset asiakirjat kuumensivat tunteita
Turun puukotukset sähköistivät keskustelua Suomessa uusien tiedustelulakien tarpeellisuudesta.
Laki antaisi poliisille ja Puolustusvoimille nykyistä laajemmat valtuudet tarkkailla kansalaisten viestintää etenkin verkossa.
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluaa lait valmiiksi jo tämän hallituskauden aikana. Yleensä perustuslain uudistukset toteutetaan kahden kauden aikana.
Oikeusasiamiehen mielestä kansallinen turvallisuus, jolla tiedustelua voidaan oikeuttaa, on määritelmänä epätäsmällinen.
Tutkijat ovat vastustaneet lain kiirehtimistä, koska Suomeen ei kohdistu poikkeuksellista uhkaa.
Joulukuussa Helsingin Sanomat käytti Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta kertoessaan salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja. Lehden mukaan se halusi herättää keskustelua tiedustelulaeista.
Kohu sen sijaan syntyi lehden artikkelista, jota moni syytti epäisänmaalliseksi. Uutisointiin liittyen aloitettiin myös rikostutkinta, jossa epäiltynä on HS:n toimittajia.
Pääministeri Sipilän mukaan tietovuoto ei vaikuta tiedustelulakien valmisteluun.
8) Suurien intohimojen esitykset: viina ja “työttömien kyykyttäminen”
Hallituksen esityksiin liittyi viime vuonna suuria intohimoja. Joulukuussa esitetty työttömien aktiivimalli sai heti vastaansa kansalaisaloitteen, joka esittää mallin purkamista.
Oppositio on haukkunut mallia “työttömien kyykyttämislaiksi”.
Aktiivimallissa työttömyysetuuksia leikattaisiin väliaikaisesti 4,65 prosenttia työttömiltä, jotka eivät kolmen kuukauden seurantajaksolla osoita aktiivisuuttaan pätkätöissä tai osallistumalla työllisyyspalveluihin.
Kansalaisaloite oli perjantaina aamupäivään mennessä kerännyt yli 70 000 allekirjoitusta, vaikka aloite oli ollut julki vain hieman yli viikon.
Kansalaisaloite on Suomessa johtanut vain kerran lakimuutokseen, kun tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin.
Toinen kansan ja kansanedustajien rivejä järkyttänyt esitys liittyi nelosoluiden ja lonkeroiden myyntiin ruokakaupoissa. Hallituksen esitys meni lopulta niukasti läpi muutaman äänen erolla vastustajiin.
Kansanedustaja Pekka Puska piti esitystä hallituspuolue keskustan arvojen vastaisina, kun taas kokoomuksessa asiaa kannatettiin lähes yhteisessä rintamassa.
9) Eduskunta puhui häirinnästä, Hakkarainen kävi käsiksi kännissä
Suomessa puhutaan paljon seksuaalisesta häirinnästä. Myös eduskunta kävi joulukuussa aiheesta ajankohtaiskeskustelun.
Pari päivää tämän jälkeen perussuomalaisten pikkujouluissa ollut humalainen kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) kävi käsiksi kollegaansa Veera Ruohoon (kok.) ja suuteli tätä väkisin eduskunnan kuppilassa.
Hakkarainen sai eduskuntaryhmältä vain vakavan varoituksen. Missä muussa tahansa työpaikassa vastaavasta käytöksestä saisi luultavasti potkut.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli sanonut vain reilua kuukautta aiemmin, että perussuomalaisissa ei katseltaisi seksuaalista häirintää, viitaten Espoon sinisten puheenjohtajaan, entiseen perussuomalaiseen Seppo Huhtaan. Lupaus ei pitänyt, kun kyse oli oman puolueen edustajasta.
Hakkaraisen erottaminen eduskunnasta olisi hyvin vaikeaa. Käytännössä mahdollisuudet ovat vähintään ehdollinen vankeustuomio edustajakauden aikana, oma eronpyyntö tai jatkuva tehtävien laiminlyönti.
Vuonna 1993 kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Kauko Juhantalo (kesk.) erotettiin eduskunnasta, kun hän sai valtakunnanoikeudessa vuoden ehdollisen tuomion lahjuksen vaatimisen vuoksi.
10) Sotessa väännettin asiakassetelistä ja ulkoistuksista
Ikuiselta tuntuvassa sote-väännössä otettiin joulukuussa askel eteenpäin, kun hallitus rajasi valinnanvapauteen liittyvän erikoissairaanhoidon asiakasseteleiden ulkopuolelle. Kokoomus antoi asiassa periksi keskustalle.
Valinnanvapauslakia on kritisoitu professoreista sote-ammattilaisiin. Jo kesällä perustuslakivaliokunta totesi mallin perustuslain vastaiseksi. Pykäliä rukattiin uuteen uskoon, mutta varmuutta ei ole, ovatko muutokset riittäviä.
Lisää päänvaivaa hallitus sai, kun useat Meri-Lapin kunnat päättivät ulkoistaa kokonaisen keskussairaalan uudelle yksityiselle toimijalle. Yhteisyrityksen omistajina ovat alueen kunnat ja terveysjätti Mehiläinen.
Pääministeri Sipilä sanoi sote-uudistuksen menevän “väärään suuntaan”, koska Mehiläisen kanssa tehtiin sitova 15-vuotinen sopimus ja sen irtisanominen on kallista.
Tapauksen jälkeen hallitus kertoi rajoittavansa pikavauhdilla kuntien sote-ulkoistuksia.
Sipilä, joka oli aiemmin Lännen Mediassa rauhoitellut pelkoja suuryritysten valtaamista Suomen sote-markkinoista, joutui nyt paradoksaalisesti lailla hidastamaan näiden pelkojen toteutumista.
Mitä on luvassa ensi vuonna?
Suomen talous on hyvässä kasvuvauhdissa, mikä antaa hallitukselle hieman tilaa hengittää. Hallitus on ottanut siitä kunnian omiin nimiinsä, vaikka ekonomistien mielestä hallituksen päätösten merkitys talouden piristymisessä on ollut vähäinen.
Työttömyys Suomessa on hellittänyt hieman, vaikka hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyydestä siintää vielä kaukana.
Suomen pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat, kuten väestön vanheneminen ja työvoiman väheneminen, eivät ole kadonneet mihinkään. Suomi ottaa ensi vuonnakin noin kolme miljardia euroa lisää velkaa.
Sote-uudistuksen ja tiedustelulakien kaltaisia isoja lakipaketteja käsitellään vielä pitkään. Hallituksen myös täytyy pitää natisevat rivinsä kasassa. Keskustan ja kokoomuksen välillä on käyty esimerkiksi sote-asioista jo pitkään nokkapokkaa.
Kiinnostavaa on seurata myös hallituspuolueiden kannatuskäyriä. Esimerkiksi kokoomuksen suosio on saattanut pudota sote-jahkailun vuoksi. Erilaisia ulostuloja on odotettavissa, jos hallituspuolueiden kannatus putoaa entisestään.
Juttua tarkennettu 31.12. klo 15.49: Kohta "jihadistinen terrorismi rantautui Suomeen" muutettu muotoon "jihadistisen terrorismin epäiltiin rantautuneen Suomeen".