Presidenttiehdokas Sauli Niinistön (Niinistön vaaliyhdistys) haastajilla on pulmallinen ongelma. Miten haastaa Niinistö siten, ettei hän saa joka toista puheenvuoroa vaalikeskusteluissa.
Ylen ensimmäisessä Suuressa vaalikeskustelussa kanssaehdokkaat epäonnistuivat paradoksin toteuttamisessa. Niinistö puhui reilusti muita pidempään, koska ainoastaan häntä haastettiin tentissä.
Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen aloitti haastamisen sillä, ettei Suomen sitoumuksia esimerkiksi Naton kanssa ole käsitelty avoimesti eduskunnassa.
Niinistö vastasi omalta osaltaan, että hän tavannut kymmeniä kertoja valiokuntia ja erikseen vielä puolueiden puheenjohtajat, joilla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Haasteensa Niinistölle heittivät myös muut ehdokkaat. Laura Huhtasaari (ps) penäsi Niinistön euro- ja Nato-näkemyksiä.
Paavo Väyrynen (Väyrysen valitsijayhdistys) syytti Niinistöä siitä, että Suomi vietiin eurojäseneksi vastoin perustuslakia. Niinistö oli tuolloin valtiovarainministeri. Niinistö kiisti Väyrysen sanomiset.
Kaksiteräinen miekka
Niinistön haastaminen on kaksiteräinen miekka. Toisaalta sillä saadaan tuotua eroja oman ja vastaehdokkaan sanoman välille, mutta samalla huomio luovutetaan toiselle.
Haastamisen lisäksi vastaehdokkaat tarvitsisivat sanoman, jota kannattajat pitäisivät uskottavana.
Edellisissä presidentinvaaleissa Pekka Haavisto (vihr.) kiinnitti kampanjassaan huomiota kysymyksiin oikeudenmukaisuudesta. Sitä edellisissä vaaleissa Niinistö haastoi Tarja Halosen (sd.) työväen presidentti –kampanjallaan, joka alleviivasi muutoksia työelämässä.
Mikäli nyt tarkastelee presidenttiehdokkaiden kannatuslukuja, yksikään haastajista ei ole löytänyt samanlaista viestiä.
Niinistön Nato-kanta
Mutta haastaminen ei mennyt täysin hukkaan eilisessä vaaliväittelyssä. Niinistö joutui perustelemaan entistä tarkemmin Nato-kantaansa, jonka hän oli jättänyt auki Ylen vaalikoneessa.
Niinistö ei kannata jäsenyyttä juuri nyt, mutta olosuhteiden muuttuessa hän voi harkita asiaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Venäjä alkaisi pitää Suomea uhkana. Silloin turva pitäisi hakea Natosta.
Tosin tämänkin selittämiseen Niinistö sai kaksi minuuttia ja kaksikymmentä sekuntia aikaa.