Opetushallituksen pääjohtaja tutustui Inarin vierailullaan paitsi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen myös Inarin peruskouluun.
Heinonen sanoo saamenkielisen opetuksen järjestämisen asettavan haasteita opetuksen järjestämiselle. Hänen mielestään uudet opetussuunnitelmat, joita on nyt on vähitellen otettu käyttöön antavat kuitenkin paljon mahdollisuuksia järjestää opetus tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Uusissa opetusryhmäperusteissa on kuitenkin pyritty antamaan liikkumatilaa tämäntyyppiselle toiminnalle. Ei olla niin tiukasti oppiaineissa kiinni, vaan korostetaan niitä laaja-alaisen osaamisen alueita.
Koulut itse päättävät miten asiaa käsitellään
Heinosen mielestä on tärkeää, että uusissa opetussuunnitelmissa on saamelaiskulttuurin tuntemus otettu esiin.
– Toinen asia on tietysti se, joka koskee koko Suomea, on se kysymys miten saamen kielten ja kulttuurin tuntemusta meillä kaikissa peruskouluissa opetetaan. Sitä on myös vahvistettu uusissa perusteissa.
Se millä tavalla se näkyy kouluissa ympäri Suomea, jää koulujen itsensä ratkaistavaksi.
– Se miten se näkyy on se, mitä eri oppiaineissa opetetaan, kuten yhteiskuntatiedon tunneilla, hístorian osana, kielitietoisuuden osana ja niin edelleen. Se on se, mitä jokaisen suomalaisen peruskoululaisen tulee osata, ja koulujen asia on sitten pitää huoli siitä, että miten he niitä asioita käsittelevät.
Heinonen kertoo, että he ovat opetushallituksessa juuri nyt lukemassa kuntien paikallisia opetussuunnitelmia ja sitä kautta he näkevät miten nämä asiat siellä toteutuvat.
– Jos siellä näkyy puutteita, niin silloin lähdemme erilaisin keinoin korjaamaan tilannetta. Koulutuksen keinoin tai erilaisin kehittämishankkein pyritään vahvistamaan niitä aukkoja mitä sieltä löytyy.
Pilottihanke saamen kielen ja saamenkieliseen opetuksesta saamelaisalueen ulkopuolella
Saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten määrä on huomattavan iso ja Heinonen sanoo paineen kasvaneen saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämiseksi myös saamelaisalueen ulkopuolella. Opetusministeriössä on valmisteilla pilottihanke tätä varten.
– Ministeriö on ymmärtääkseni siihen sitoutunut, että lähdettäisiin tämmöisen pilotin puitteissa löytämään sitä toimivaa toimintatapaa (saamelaisten) kotiseutualueen ulkopuoliselle opetukselle.
Pilottihankkeen toteutuspakasta ja –tavasta ei ole vielä päätetty, mutta asia etenee Heinosen mukaan nopeassa tahdissa.
– Pyritään kuitenkin asiassa hyvin nopeasti pääsemään liikkeelle. Sen kokemuksen mukaan tehdään sitten ratkaisuja.
Äidinkielinen opettaja äidinkielisille lapsille?
Heinonen pitää etuna sitä, että saamenkielisten oppilaiden opettaja puhuu saamen kieltä äidinkielenään. Äidinkielisten opettajien määrää on hänen mielestään mahdollista lisätä opettajankoulutuksen kautta.
– Suomalainen koulutusjärjestelmä, jota joskus kansainväliseksi ihmeeksi kutsutaan, perustuu hyvin voimakkaasti siihen, että asioita tehdään sen laadukkaan opettajankoulutuksen kautta.
Heinosen mielestä se on se tapa, jolla pystytään lisäämään myös saamenkielisten opettajien määrää.
– Se on se tie se määrien lisääminen sinne ja se tietysti on erittäin tärkeä asia, että löytyy myöskin saamenkielisestä ja -kulttuurisesta taustasta olevia ihmisiä, jotka haluavat kouluttautua opettajaksi.
Uudet opetussuunnitelmat on otettu hyvin vastaan – arviointi puhuttaa
Palaute uusista opetussuunnitelmista on pääsääntöisesti ollut myönteistä. Kouluissa on koettu, että siellä on hyvällä tavalla motivoivia uusia asioita; kritiikkiä on aiheuttanut arviointi, kertoo Heinonen.
– Ehkä kriittisyyskin on vahva sana, mutta on koettu, että siellä (arvioinnissa) on aika paljon sellaista, mikä vaatii uutta oppimista ja uutta toimintatapaa liittyen nimenomaan laaja-alaisiin osaamisalueisiin ja tähän paljon puhuttuun ilmiöoppimiseen. Se ei kuitenkaan ole niin kauhean iso asia siinä koko kokonaisuudessa, mutta uutena asiana on keskustelussa noussut esiin.
Inarin vierailu opettanut monia asioita
Heinonen sanoo oppineensa paljon tällä vierailulla ja hän on iloinen siitä, että tuli Inariin.
– Olen oppinut paljon ja sitä varten tänne tulinkin. Halun ymmärtää niitä tilanteita, huolia ja niitä tavallaan erilaisia tarpeita mitä liittyy saamelaiseen kulttuuriin ja kielten opettamiseen ja sen alkuperäiskansojen kulttuurin elinvoimaisena säilymiseen. Niistä olen kyllä oppinut erittäin paljon, että siinä mielessä olen tosi iloinen, että tulin käymään.
Hän uskoo tällä vierailullaan oppimansa asioiden vaikuttavan myös tulevaisuuden päätöksiin.
– Kyllä minä uskon, että tulee (vaikuttamaan). Kyllä me ihmiset semmoisia olemme, että kun meillä joku pääoma syntyy ymmärryksen kautta niin kyllä se kaikkeen vaikuttaa, kun me päätöksiä teemme.