Mistä on kyse?
Niin hallitus kuin oppositiokin saavat tuoreessa puoluebarometrissä sapiskaa. Kantar TNS:n tutkimuksessa 59 prosenttia vastaajista sanoi hallituksen suoriutuneen tehtävästään melko huonosti tai huonosti. Opposition toimia piti vähintään melko huonona 63 prosenttia vastaajista.
Vuodessa hallitus on kuitenkin onnistunut nostamaan kannatustaan. Viime vuoden lokakuussa vain 27 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen vähintään melko hyvin. Nyt luku oli noussut viidellä prosenttiyksiköllä 32:een.
Kantar TNS (entinen TNS Gallup) huomauttaa, että hallituksen suosio on nyt lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Hallituksen suosiota on kysytty puoluebarometrissä vuodesta 1991 nyt viisikymmentä kertaa, ja sen suosio on pitkän ajan keskiarvolla 34 prosenttia.
Oppositiopuolueista kriittisimmin opposition toimiin suhtautuvat vihreät ja sosiaalidemokraatit. Vihreiden kannattajista 52 prosenttia arvioi opposition selvinneen toimissaan melko huonosti tai huonosti. Demareilla vastaava luku on 49.
Perussuomalaiset ovat tyytymättömiä niin hallitukseen kuin oppositioonkin. 84 prosenttia perussuomalaisista arvioi hallituksen onnistuneen vähintään melko huonosti. 74 prosenttia perussuomalaisista puolestaan piti opposition toimia vähintään melko huonona.
Vihreillä myönteisin kuva
Puolueista myönteisin kuva on tutkimuksen mukaan vihreillä, johon 47 prosenttia suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti. Kokoomukseen suhtautuu myönteisesti 40 prosenttia vastaajista ja SDP:hen 38 prosenttia.
Seuraavana listalla ovat keskusta ja vasemmistoliitto. Keskustaan suhtautuu myönteisesti 34 prosenttia ja vasemmistoliittoon 33 prosenttia.
Kielteisimmin tutkimuksessa suhtauduttiin perussuomalaisiin. Viime keväänä puolueeseen suhtautui myönteisesti 23 prosenttia, kun nyt pudotusta oli neljä prosenttiyksikköä eli 19 prosenttia vastaajista suhtautui perussuomalaisiin myönteisesti.
Perussuomalaiset hajosi kesällä kahteen ryhmään.
Maakuntavaalit innostavat maaseudulla
Puoluebarometrissä kartoitettiin myös mielenkiintoa tuleviin vaaleihin. Suurena yllätyksenä ei voi pitää sitä, että eniten mielenkiintoa herättivät presidentin- ja eduskuntavaalit. Euro- ja maakuntavaalit kiinnostivat vain runsasta kolmannesta vastaajista.
Maakuntavaalit kiinnostivat muita enemmän maaseutumaisissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla ihmisiä kiinnostivat sen sijaan euro- ja eduskuntavaalit.