Eduskunnassa on luvassa syksyllä jännittäviä hetkiä, kun kansanedustajat äänestävät kohutusta alkoholilaista.

Hallitukseen kuuluvat eduskuntaryhmät pääsivät äskettäin uudistuksesta sopuun. Hallituksen esitykseen sisältyy kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi limuviinojen ja nelosoluen myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Kaikki hallitusryhmienkään kansanedustajat eivät ole korotuksen kannalla, joten oppositiolta tarvitaan tukea, mikäli alkoholiprosentin nosto halutaan läpi.

– Arvelen, että siitä tulee aika jännittävä äänestys. Pelkästään hallituspuolueiden äänillä se ei mene läpi, joten katse kääntyy oppositiopuolueisiin. Heti alkuun nousee kysymys, antavatko oppositiopuolueet edustajilleen vapaat kädet vai pakotetaanko heidät tiettyyn kantaan, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Hallitusryhmien kansanedustajat voivat ensimmäisessä käsittelyssä äänestää omantuntonsa mukaan. Silloin päätetään lain sisällöstä.

– Keskustassa osa harkitsee vielä kantaansa ja haluaa ehkä katsoa eduskuntakäsittelyn asiantuntijakuulemisineen ennen lopullista kannanmuodostusta. Mutta kyllähän se tiedossa on, että meillä viitisentoista edustajaa on tätä asiaa matkan varrella problematisoinut, Kaikkonen kertaa.

Vahvojen oluiden ja limuviinojen tulo ei siis ole varma asia, vaan prosentti voi myös jäädä nykyiselleen eli 4,7:ään. Edustajilla on myös mahdollisuus ehdottaa muunlaisiakin prosenttimääriä kuin hallituksen esityksessä.

– Oma arvioni kuitenkin on, että viimeinen äänestys käydään 4,7:n ja 5,5:n välillä, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen mukaan hallituspuolueet ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että lopullisessa äänestyksessä kokonaisuudistusta kannatetaan, päättyi äänestys mihin tahansa prosenttiin.

Hallitusryhmillä on nyt 105 kansanedustajaa, mutta puhemies Maria Lohela (uv) ei voi osallistua äänestyksiin.

Vaalikoneessa kannat löyhennyksistä vaihtelivat

Yle kysyi kaksi vuotta sitten eduskuntavaalien vaalikoneessa ehdokkailta, tulisiko ruokakaupoissa sallia mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti.

Vaalikoneen kysymys ei siis ole täysin sama kuin nykyisessä tilanteessa, sillä nyt laissa on kyse käytännössä vahvempien oluiden ja limuviinojen tulosta kauppaan. Toki joku voi ehdottaa alkoholiprosenttiin myös sellaista korotusta, joka toisi viinitkin maitokauppaan.

Vaalikonevastauksista saa kuitenkin suuntaa siitä, kuinka salliva tai tiukka eduskunta on yleisesti ottaen alkoholiasioissa, kun katsotaan kansanedustajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Ylen vaalikoneessa kannat mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynnistä ruokakaupassa jakautuvat varsin tasaisesti. Nykyisistä kansanedustajista sitä kannatti 89 edustajaa ja vastusti 96. Loput jättivät tyhjän vastauksen.

Hallitusryhmistä suopeimmin vapaampaan alkoholipolitiikkaan suhtautuvat vaalikoneen perusteella kokoomuksen ja Uuden vaihtoehdon kansanedustajat. Suurin osa heistä suhtautui myönteisesti uudistuksiin.

Keskustan Kaikkosen käsityksen mukaan kokoomuksessa ja Uudessa vaihtoehdossa kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nostolle 5,5 prosenttiin on "vahva tuki".

Keskustan suhtautuminen sen sijaan oli varauksellisempaa jo pari vuotta sitten. Tuolloin suurin osa nykyisistä keskustan kansanedustajista vastusti ehdotusta viineistä ja vahvoista oluista maitokaupassa.

– Täytyy huomioida, että on aika lailla eri asia, kannattaako 0,8 prosenttiyksikön korotusta vai 10 prosenttiyksikön korotusta eli mietoja viinejä, joten suoria johtopäätöksiä tuosta ei voi vetää, Kaikkonen sanoo viitaten vaalikoneen kysymyksenasetteluun.

Kaikkonen arvioi, että enemmistö keskustan kansanedustajista on nyt valmis tukemaan alkoholiprosentin nostoa 5,5:een.

SDP:ssä ei innostuttu uudistuksista

Vaalikonevastausten perusteella oppositiossa sallivimpia alkoholipolitiikan suhteen ovat perussuomalaiset, joiden nykyisistä kansanedustajista valtaosa kannatti mietojen viinien ja vahvempien oluiden tuloa ruokakauppaan.

Vihreissä, vasemmistoliitossa ja ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä, johon kuuluvat RKP:n kansanedustajat ja Ahvenmaan edustaja, kannat puolesta ja vastaan jakautuivat pitkälti tasan.

SDP:n nykyisistä kansanedustajista ylivoimainen enemmistö vastusti vaalikoneessa viinien ja vahvojen oluiden tuloa maitokauppaan, kristillisdemokraateista kaikki.

Hallituksen katseet kohdistunevat erityisen tarkasti suurimpaan oppositioryhmään SDP:hen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, ettei asiantuntijoiden kriittisiä näkemyksiä voida sivuuttaa.

– Uudistus sisältää toki myös perusteltuja elementtejä, kuten pienpanimoiden toimintaedellytysten parantamisen, mutta mitä tulee kaupassa myytävän alkoholin prosenttinostoon, uskon, että oppositiossa ollaan hallitusta valmiimpia kuuntelemaan lausuntokierroksen palautetta ja asiantuntijoiden viestiä tässä asiassa.

SDP:n ryhmä aikoo käydä hallituksen esityksen tarkasti läpi.

– Keskustelun kautta haemme yhteistä näkemystä kuten normaalisti, Lindtman jatkaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eronnut Veera Ruoho ei ole edelleenkään liittynyt mihinkään eduskuntaryhmään. Hän oli vaalikoneessa myötämielinen uudistuksille.

Kaiken kaikkiaan nykyisten hallitusryhmien kansanedustajista 50 vastasi vaalikoneen kysymykseen kyllä ja oppositioryhmien kansanedustajista 38.

Kanta voinut muuttua - Aallonkin näkemys tiukentunut

Kansanedustajien kannat ovat myös saattaneet muuttua. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto totesi vielä vaalikoneessa olevansa valmis viinien ja vahvojen oluiden myynnin sallimiseen ruokakaupoissa.

Vuoden takaisessa blogissaan hän kirjoittaa, ettei hän sallisi viinejä eikä limuviinoja ruokakauppoihin. Vahvempien oluiden tuomisen kauppoihin hän sallisi vain korkeammalla verotuksella.

Osa taas täsmentää vaalikonevastauksessaan kannattavansa vain jompaakumpaa kysymyksessä mainittua muutosta. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vastasi kysymykseen ei, mutta kannatti kuitenkin vahvoja oluita ruokakauppaan.

– Olut kyllä, viinit ei. Luulen, että se harventaisi valikoimiamme ja Alkon myyntiverkostoa. Se myös lisäisi kulutusta, hän täsmensi.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie taas vastasi kyllä, mutta ei halunnut nelosolutta ruokakauppaan.

– Miedot viinit sopisivat ruokakauppoihin, oluista keskiolut riittävä, hän totesi.

Luvuissa ja grafiikoissa ovat mukana nykyiset kansanedustajat tämänhetkisen puolueensa tai ryhmänsä mukaan. Niissä ei ole huomioitu eduskunnasta pois siirtyvän kokoomuksen Alexander Stubbin ja Uusi vaihtoehto -ryhmän Hanna Mäntylän vastauksia, vaan Stubbin tilalle nousevan Pia Kauman sekä Mäntylän tilalle todennäköisesti tulevan Matti Torvisen, joka on ilmoittanut liittyvänsä Uuteen vaihtoehto -ryhmään.