Suomi on juuri hävinnyt jääkiekon MM-kisojen alkulohkon päätösottelussa Kanadalle 2-5. Leijonien taival Pariisissa on ollut tahmea, mutta kypärät kallellaan loppuseremonioita odottelevien suomalaiskiekkoilijoiden eteen jäälle astelee mies, jonka ura on ollut viime aikoina silkkaa nousukiitoa.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Sampo Terho nousi varasijalta europarlamenttiin vuonna 2011, kun Timo Soini palasi Brysselistä kotimaahan. Terho uusi paikkansa parlamentissa 2014, mutta seuraavana vuonna oli hänen vuoronsa palata Suomeen. Paikka eduskunnasta irtosi toisella yrittämällä, ja tutkijana ennen poliittista uraansa toiminut Terho valittiin heti perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtoon.

Nyt Terho on jakamassa palkintoja Suomi–Kanada-ottelun parhaille pelaajille. Syynä on helsinkiläisen lopullinen nousu politiikan raskaaseen sarjaan: toukokuun alussa hän sai kannettavakseen kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministerin salkut. Lisäksi Terho on jälleen astumassa Timo Soinin saappaisiin, tällä kertaa perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Siinä kisassa hänen pitäisi tosin voittaa vielä toinen europarlamentaarikko, Jussi Halla-Aho.

Puheenjohtajavaalin tuloksesta riippuu, kauanko Terho hoitaa ministerinsalkkujaan. Tämän hetken tiedolla Terho voi jakaa palkintoja urheiluministerinä kevääseen 2019 asti.

Millainen suhde tuoreella ministerillä mahtaa olla vastuualueeseensa?

Urheilun seuraaja

Sampo Terho kertoo katsovansa urheilua päivittäin, ainakin jos jääkiekkokausi on käynnissä.

– Seuraan tosi paljon. Erityisesti katselen jääkiekkoa telkkarista, ja ammattinyrkkeilyä olen myös seurannut pitkään. Siihen on ollut niinkin läheinen suhde, että ennen poliittista uraani kirjoittelin freelancerina lehtijuttuja nyrkkeilystä. Seurasin erityisen innokkaasti raskasta sarjaa, Terho sanoo.

Nuorena urheiluministeri pelasi jalkapalloa ja jääkiekkoa, nykyisin oma liikkuminen painottuu lenkkeilyyn, kuntosaliin ja kuntonyrkkeilyyn. Urheiluministerinä hän liputtaa vahvasti juuri kuntourheilun ja myös lasten liikunnan puolesta.

– Kaikkein hienoin asia olisi saada suomalaiset liikkumaan enemmän ja sitä kautta saada yleinen ja iloinen liikunnan kulttuuri leviämään. Se on ollut Suomessa hyvin vahva – enkä sano, että se on hävinnyt – mutta aina sitä voi vahvistaa. Sitä kautta sitten syntyisi myös huippu-urheilijoita ja saataisiin hienoja hetkiä kansainvälisistä kisoista, Terho linjaa tärkeimmän tavoitteensa kahden vuoden urakalleen.

"Liikunta vielä tärkeämpää"

Ministerin ajatus liikunnan tärkeydestä myötäilee hallitusohjelmaa. Liikunnan lisääminen koulupäivään kuluu hallituksen kärkihankkeisiin, ja sille on budjetoitu 21 miljoonaa euroa. Parhaillaan kabineteissa uurastaa kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimon työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia uudistuksia valtion liikunta-avustuksiin.

– Työ on vielä kesken, mutta tärkeää on, että meillä säilyy tasapaino. Suomalaiset haluavat nähdä menestystä ja huippu-urheilijat tarvitsevat tukensa. Mutta silti vielä tärkeämpi asia on nuorisoliikunta ja ylipäänsä kansalaisten liikkumismahdollisuudet. Meillä ei ole niitä menestyviä huippu-urheilijoita, jos meillä ei ole liikkuvaa nuorisoa, Terho pohtii.

– Nämä urheiluun tehdyt satsaukset eivät ole hukkaan heitettyä rahaa, vaan ne ovat myös satsauksia kansanterveyteen ja ihmisten omaan hyvinvointiin. Sitä kautta ne rahat tulevat takaisin moninkertaisena.

Ministerin mukaan liikuntaa ja huippu-urheilua ei saa laitta vastakkain, mutta ei myöskään lupaa lisää rahaa huippu-urheilun nykyiseen pottiin. Valtion huippu-urheilubudjetti on reilut 10 miljoonaa, mutta yhteensä eri lähteistä valtiolta valuu huippu-urheilulle noin 40 miljoonaa.

– Kyllä valtion tehtäviin kuuluu myös huippu-urheilun tukeminen. Se on meille kaikille merkittävää, että omat urheilijamme menestyvät. Suomalaiset tykkäävät katsoa olympialaisia, MM-kisoja ja muita tapahtumia. Juuri päättyivät jääkiekon MM-kisat, jotka keräsivät valtavat katsojamäärät. Näitä ei kuitenkaan pidä laittaa vastakkain normaalin liikkujan kanssa, vaan nämä tukevat toinen toisiaan, Terho väittää.

Miten rahat pitäisi jakaa?

Rahat tuskin ovat lisääntymässä, mutta tuettavien lajien määrä saattaa olla laskemassa. Olympiakomitea haluaisi keskittää euroja harvempiin lajeihin. Nykyisin Olympiakomiten kautta tuettavia lajeja on yli 40, kun Rion olympialaisissa menestyneet, Suomea pienemmät Tanska ja Uusi-Seelanti keskittävät rahansa tiukemmin. 18 mitalia Riossa kahminut Uusi-Seelanti tuki vahvasti viittä lajia, 15 mitalin Tanska pariakymmentä.

Terho ei kuitenkaan lämpene liian suurelle lajien karsimiselle.

– Tiedän, että suomalaiset janoavat menestystä, se tulee ottaa huomioon näissä päätöksissä, mutta liian kapealle ei mielestäni saa vetää keskittymistä. Meidän täytyy myös ajatella sitä, että jos huippu-urheilijat innostavat muita urheilemaan, niin emme saa ohjata koko nuorisoa vain joihinkin lajeihin.

Myös tuettujen urheilijoiden määrä on suuri. Täyden 20 000 euron apurahan saa kesälajeissa 13 urheilijaa ja talvilajeissa 15. Yli 100 urheilijaa yrittää puolestaan sinnitellä huippu-urheilijana 5000 euron apurahalla vuodessa. Terhon mukaan jakosuhdetta on syytä pohtia.

– Huippu-urheilussa tavoite on tietysti menestys. Kyllä tässä jonkin verran on miettimisen paikkaa, miten nämä resurssit kohdennetaan.

Yle Urheilun selvityksen mukaan moni urheilija elää köyhyysrajan alapuolella. Ministerin mukaan heitä pitäisi pystyä tukemaan, vaikka sanokaan mistä rahat siihen voitaisiin ottaa.

– Huippu-urheilu on todella kova uravalinta. Siinä ottaa isoja riskejä. Unelma on tietysti myös suuri, tulla maailman parhaaksi siinä mitä tekee. Kilpailu on kova ja vaatii resursseja. On voitava myös luottaa siihen, että tulee toimeen ammatinvalintansa kanssa, vaikka suurin osa ei pääsekään aivan terävimpään kärkeen. Eli kyllä tämä tulee huomioida rahoituksessa.

Räikkönen, Nykänen, Räty

Terhon mukaan Suomi voisi tulevaisuudessa hakea olympialaisia, joko itsenäisesti tai yhdessä muiden maiden kanssa. Hiihtoliitolle MM-kisoista aiheutuneiden taloudellisten tappioiden paikkaamiseen hän ei halua ottaa vielä kantaa. Olympiakomiteaan suunnattua taloustarkastusta ja sen johdosta takaisin perittyjä tukieuroja ministeri kommentoi sanomalla, että julkisen rahan käytön tulee olla tarkkaa nyt ja tulevaisuudessa.

Entä ketkä ovat urheiluministerin mielestä mielenkiintoisimmat suomalaisurheilijat tällä hetkellä?

– Olen seurannut Kimi Räikkösen uraa hyvin tarkkaan ja pitkään. Hänhän on varmaan tunnetuin suomalainen maailmalla tällä hetkellä. NHL-kiekkoilijoitamme olen seurannut myös.

Enempää ajankohtaisia nimiä Terho ei pudottele, vaan kääntää katseensa historiaan.

– Ja vanhastaan, jos nimenomaan ajatellaan persoonallisuuksia, niitä on monia. Seppo Räty ja Matti Nykänen tunnetuimpina. Meillä riittää näitä hienoja persoonallisuuksia, jotka jäävät legendoina kansakuntamme muistiin.

Nyt on Terhon aika näyttää, kuinka mielenkiintoiseksi persoonaksi hän itse nousee urheiluväen silmissä.