Kehäkolmosen jälkeen alkaa keskustan Suomi. Näin pitkälti on.
Kuntavaalien jälkeen väritetty kartta näyttää edelleen paljon keskustanvihreää. Keskustan kannatus on korkea sekä maaseudulla että pienissä kaupungeissa.
Näin ei ole aina ollut. Yle kävi läpi puolueiden ääniosuuksia kuntavaaleissa pienissä maakuntakeskuksissa vuosina 1976—2017.
Pikkukaupungeiksi tässä selvityksessä lasketaan alle 100 000 ihmisen maakuntakeskukset, jotka ovat Lappeenranta, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani, Hämeenlinna, Kokkola, Kouvola, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu ja Pori.
Keskusta on monessa pikkukaupungissa moninkertaistanut paikkamääränsä kaupunginvaltuustossa. Keskustan kannatuksen lisääntymisen suurin syy on kuntarajojen muutokset.
– Kuntien lukumäärän väheneminen ja kuntien koon lisääntyminen. Ne johtuvat kaupungistumisesta, muuttoliikkeestä ja kaupunkikeskusten kasvamisesta, selventää vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.
Kuntaliitosten vaikutus on saattanut olla kerralla valtaisa. Muun muassa Mikkelissä keskusta tuplasi äänimääränsä kuntavaaleissa, kun Mikkelin maalaiskunta liittyi Mikkeliin 2000-luvun alussa. Samoin kävi Kouvolassa kuntaliitosten ansiosta myöhemmin 2000-luvulla.
Ihmiset muuttavat maakuntien sisällä maakuntakeskukseen yleensä maaseudulta ja pienistä kunnista.
– Kuntaliitoksiin on menty välttämättömyyden pakosta. Kunnat olleet liian pieniä kantamaan taloudellisia vastuita ja erityisesti taloudellisten vastuiden heilahteluja, Borg huomauttaa.
Suomessa on 19 maakuntaa. Suurkaupungeiksi Suomessa kutsutaan usein yli 100 000 asukkaan kaupunkeja, joita on yhdeksän kappaletta. Nämä ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio. Näistä maakuntiensa keskuksia ovat muut paitsi Espoo ja Vantaa.
Ahvenanmaa pitää kuntavaalinsa eri aikaan kuin Manner-Suomi.
Kuntavaaleja on kutsuttu aiemmin kunnallisvaaleiksi. Selvyyden vuoksi tässä jutussa puhutaan vain kuntavaaleista.
Kuntarajat muuttaneet, äänet eivät
Ihmisten muutto maakuntakeskuksiin ei ole vaikuttanut keskustan yleiseen kannatukseen. Esimerkiksi maalaiskunnan liittäminen kaupunkiin ei ole välttämättä lisännyt keskustan kannatusta kaupunkien keskusta-alueilla.
– Kuntaliitosten myötä puoluekannatusrakenne on monimuotoistunut kunnan sisällä, mutta äänestysalueilla ei muutoksia välttämättä ole tapahtunut, jos katsotaan kokonaistulosta, Borg tulkitsee.
Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti keskustan yrityksestä saada kannatusta kaupungeissa. Tarkasti ottaen pitäisi puhua nimenomaan suurkaupungeista.
– Sillä tarkoitetaan etelän suuria kaupunkeja ja aitoa kaupunkikannatusta, eli miten saadaan niin sanottua citykannatusta.
Maailma pudotti vasemmistoliiton kannatuksen
Selvästi eniten kannatustaan kuntavaaleissa vuodesta 1976 alkaen on menettänyt vasemmistoliitto ja sen edeltäjä SDKL. Merkittävin vallankäyttäjä SKDL:n sisällä oli Suomen kommunistinen puolue (SKP).
SKDL ja vasemmistoliitto menettivät kannatustaan kuntavaaleissa vuosikymmeniä. Vuodesta 1976 lähtien puolue on lisännyt kannatustaan vain vuosina 1992 ja 2017. Vasemmistoliitto perustettiin vuonna 1990.
Vasemmistoliiton kannatuksen laskuun ovat vieneet isot, historialliset muutokset.
– Yleisiä syitä vasemmistoliiton ja koko vasemmistonkin pitkäaikaiskannatuksen muutoksessa Suomessa ja muuallakin Euroopassa ovat ammatti- ja elinkeinorakenteen muutos sekä Neuvostoliiton romahtaminen. Suomessa asiaan on vaikuttanut erityisesti vasemmistolaisten rakenteiden murtuminen 1990-luvulta alkaen ja vähän aikaisemminkin. Työväenpuolelta on menneet pankit ja järjestötoiminta.
Borgin mukaan vasemmistoliiton kannatuksen laskuun ovat vaikuttaneet myös tavoitteiden saavuttaminen, väestön keskiluokkaistuminen ja teollisuustyöpaikkojen katoaminen.
Vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan vuoden 2017 vaaleissa 0,8 prosenttiyksikköä.
– Tämä oli psykologisesti aika merkittävä, koska se katkaisi hyvin pitkän negatiivisen kannatuskehityksen.
Borg huomauttaa, että vasemmistoliiton ja SKDL:n kannatus ei ole merkittävästi siirtynyt SDP:lle.
Demarit ja kokoomus menettäneet
Myös SDP ja kokoomus ovat menettäneet kannatustaan kuntavaaleissa pienissä kaupungeissa neljän edellisen vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Seinäjoella keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi vuonna 2000.
Borg vahvistaa toimittajan arvelun siitä, että pienten maakuntakeskusten politiikka ei olisi ollut samanlaista ilman keskustaa.
Kristillisdemokraatit ovat maakuntakeskuksissa pitäneet asemansa hyvin ja joissain kaupungeissa jopa lisänneet kannatustaan.
–Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Mikkelin alueella kristillisdemokraateilla on valtakunnan keskitasoa parempia alueita. Kirkosta eroaminen on ollut ylivoimaisesti tavallisinta suurissa kaupungeissa, ja tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Perussuomalaiset on moninkertaistanut äänimääränsä vuodesta 1976 lähtien. Perussuomalaisten edeltäjän SMP:n kannatus oli 1970-luvun puolivälissä monissa pienissä kaupungeissa kuitenkin vain vähän toista prosenttia. Perussuomalaisten kannatus nousi 2000-luvulla paljon, mutta laski vuoden 2017 kuntavaaleissa merkittävästi.
Vihreiden nousu historiallisesti merkittävä
Vihreät nosti tämän vuoden kuntavaaleissa kannatustaan 3,9 prosenttiyksikköä. Pitkällä aikavälillä vihreiden voitto on huomattava.
– Se on yhtä merkittävä kuin vuoden 1992 kuntavaalitulos, kun puolue nousi pienten puolueiden joukosta keskisuurten puolueiden joukkoon. Nyt puolue nousi tietyissä suurissa kaupungeissa aidosti isojen puolueiden joukkoon. Se on todella iso steppi.
Vihreät tuli mukaan kuntavaaleihin 1980-luvulla. Vaikka vihreät kerää suurimman kannatuksensa suurkaupungeissa, puolueen eteneminen näkyy myös pienemmissä kaupungeissa.
Pienissä ja keskisuurissa maakuntakeskuksissa on kaksi kaupunkia, joissa RKP on merkittävä puolue. Kokkolassa RKP:n kannatus on puolittunut 41 vuodessa. Vaasassa RKP on lisännyt kannatustaan kuntavaaleissa.
Keskusta pitää pintansa
Viime viikon kuntavaaleissa keskusta menetti asemiaan keskikokoisissa kaupungeissa. Borg ei silti uumoile keskustan kannatukseen merkittäviä muutoksia nopeasti.
– Se riippuu vähintään yhtä paljon kuntarakenteen muutoksesta kuin puolueen valtakunnalliseen kannatukseen liittyvistä suosiotekijöistä. Keskustalla on hallitseva asema lukumääräisesti useimmissa Suomen kunnissa. Ei se asema kovin nopeasti muutu keskustan kaikkein vahvimmilla kannatusalueilla.
Toisaalta, keskusta tuskin saa lisää merkittävää kannatusta suurissa kaupungeissa.
– Kuntaliitoksilla tämä asia ei korjaannu. Suurkaupungit ovat paljon kilpaillumpia.
Keskustan nousu pikkukaupungeissa
Taulukko näyttää keskustan, kokoomuksen ja SDP:n ääniosuuden koko maassa ja 11 pienessä kaupungissa kuntavaaleissa vuonna 1976 ja vuonna 2017.
Lähteet: Tilastokeskus ja Ylen tulospalvelu.
Koko maa
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 18,4
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 17,5
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 20,9\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 20,7
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 24,8
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 19,4
Seinäjoki
**Keskusta **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 10,3
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 34,5
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 32,2
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 27,4
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 28,7
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 15,4
Mikkeli
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 5,2
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 25,7
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 31,1
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 21,9
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 35,3
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 27,4
Lappeenranta
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 12,9
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 20,2
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 19,4\u0009\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 19,4
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 34,9
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 23,9
Kajaani
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 21,3
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 26,8
**Kokoomus **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 16,7\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 14,9
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 17,3
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 13,7
Hämeenlinna
**Keskusta **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 3,7\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 10,1
**Kokoomus **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 32,6
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 27,6
**SDP **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 36,9
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 26,0
Kokkola
**Keskusta **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 12,0
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 27,6
**Kokoomus **
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 12,4
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 11,2
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 22,7\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 18,7
Kouvola
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 3,5\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 14,7
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 35,6\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 21,9
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 28,6\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 25,2
Rovaniemi
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 13,9
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 29,8
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 22,9\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 21,2
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 22,0\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 19,1
Vaasa
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 2,1\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 4,7
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 20,0\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 15,7
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 26,1\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 20,8
Joensuu
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 9,1\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 20,6
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 27,1\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 15,8
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 33,8\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 24,5
Pori
Keskusta
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 5,5\u0009
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 7,8
Kokoomus
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 22,6
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 21,8
SDP
Vuonna 1976
Prosenttiosuus äänistä: 29,6
Vuonna 2017
Prosenttiosuus äänistä: 27,3
Juttua korjattu 27.3.2019: Aiemmin jutussa oli lause "Vasemmistoliitto ja SKDL menettivät kannatustaan kaikissa kuntavaaleissa vuosina 1976—2012." Tuo korjattu muotoon: "SKDL ja Vasemmistoliitto menettivät kannatustaan kuntavaaleissa vuosikymmeniä. Vuodesta 1976 lähtien puolue on lisännyt kannatustaan vain vuosina 1992 ja 2017."