Mistä on kyse?
Porissa on syntynyt mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen ongelma vaalilistojen jättämisen jälkeen. Perussuomalaiset sanoutuvat irti kuntavaaliehdokkaaksi puolueen listalle päässeestä henkilöstä.
Erään ehdokkaan rikosrekisteristä on Satakunnan Kansan mukaan löytynyt useita rikoksia. Perussuomalaisten mukaan ehdokas on kysyttäessä valehdellut taustastaan eikä ole kertonut esimerkiksi sitä, että hän on oikeudessa lähiviikkoina vastaamassa laitonta uhkausta koskevaan syytteeseen.
Perussuomalaiset kertovat, ettei puolue tue ehdokastaan enää millään tavalla. Puolueen mukaan ei voi kuitenkaan enää poistaa ehdokaslistalta, koska listojen jättämisaika päättyi tiistaina.
Oikea tulkinta
Perussuomalaisten tulkinta on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallisoikeuden asiantuntijan Asko Uotin mukaan lähtökohtaisesti oikea. Ehdokkaita voi poistaa listoilta myös listojen jättämisajan päättymisen jälkeen, mutta tällöin poistettavan henkilön olisi pitänyt käytännössä saada tuomio hyvin raskaasta rikoksesta.
Kuntalaki antaa mahdollisuuden erottaa valtuutettu, joka on syyllistynyt rikokseen luottamustoimensa ulkopuolella. Kuntalaki lähtee kuitenkin siitä, että vähintään puolen vuoden vankeustuomio olisi pitänyt saada vaalien toimittamisen jälkeen.
Perussuomalaisten listalle päässyt henkilö saa kuitenkin mahdollisen tuomionsa mitä todennäköisimmin jo ennen huhtikuun kuntavaaleja. Tällaisista tapauksista Uoti ei muista oikeuden ratkaisuja valtuutetun erottamisesta. Laki lähtee siitä, että myös äänestäjillä on mahdollisuus jättää äänestämättä henkilöä, jonka rikos on tullut tietoon ennen vaaleja.
Lautakunta voidaan vaihtaa
Asko Uoti ei ota kantaa yksittäistapaukseen. Hänen mukaansa valtuustosta erottamisia sattuu Suomessa lähes joka vaalikaudella. Valtuutetun asema on kuitenkin vahva varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa äänestäjät ovat jo ennen vaaleja saaneet tietää ehdokkaan rikoksesta ja hänen siitä saamastaan rangaistuksesta.
– Määräajaksi valittavalla valtuutetulla on vahva erottamattomuus. On haluttu suojata luottamushenkilön asema niin, että politiikka ei pääse väliin. Käytännössä jos vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, asia on harvinaisen selvä ja erottaminen on seurauksena, Uoti sanoo.
Muissa toimielimissä kuin valtuustossa – esimerkiksi lautakunnissa – toimivista henkilöstä päästään eroon helpommin. Tällöin on kuitenkin erotettava koko toimielin – esimerkiksi lautakunta – ja valittava uusi toimielin ilman kyseistä henkilöä uudestaan.