Eduskunnan remonttievakko päättyy tähän kevätkauteen. Viimeisistä kuukausista Sibelius-Akatemian tiloissa on tulossa todella sähköiset. Kevätkauden asialistalla on Soten kaltaisia suuria uudistuksia ja esimerkiksi voimakkaita tunteita herättävä kansalaisaloite armokuolemasta eli eutanasiasta. Iso-Britannian EU-ero Brexit ja Yhdysvaltain presidentinvaihdos lyövät puolestaan leimansa sekä suuren valtiokunnan että ulkoasiainvaliokunnan kevääseen.
Sote-aikataulu yltiötiukka
Suuri sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Sote kuuluu ykkösaiheisiin kysyipä kevätkaudesta sitten hallituksen tai opposition kansanedustajilta. Sipilän hallitus on laatinut uudistukselle aikataulun, joka hirvittää jopa päähallituspuolueen eli keskustan kansanedustajia.
Uudistukseen liittyvät maakuntalaki ja sote-järjestämislaki pitäisi antaa eduskunnalle viimeistään helmikuussa. Valinnanvapauslaki ei samaa kyytiin kerkeä, mutta esimerkiksi varapauhemies Mauri Pekkarinen ( kesk.) on tukenut linjaa, että kansaedustajilla pitää olla kaikki lait eli kokonaiskuva ennen kuin osiakaan voidaan lähteä hyväksymään.
Aikataulu on äärimmäisen tiukka, sillä maakuntien väliaikaishallinnon pitäisi päästä töihin heinäkuun alussa.
Oppositiosta huomautetaan, että eduskutna ei ole saanut vielä yhtään sote-uudistuksen vaatimaa lakiesitystä.
Armokuolema ja aito avioliitto
Viimeistään nyt voi sanoa, että kansalaisaloitteet ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä.
Eduskunnassa on kesken neljän kansalaisaloitteen käsittely ja kevätkaudella on tulossa kolme uutta.
Käsittelyssa jo olevista eniten keskustelua on herättänyt niin kutsuttu aito avioliitto -kansalaisaloite. Sen lähtökohtana on tyytymättömyys eduskunnan hyväksymään sukupuolineutraaliin avioliittolakiin, joka säädettiin kansalaisaloitteen pohjalta, ja joka astuu voimaan nyt maaliskuun alussa. Vasta-aloitteen allekirjoittajat haluavat palauttaa avioliiton vain naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Aito avioliitto -vasta-aloite on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. On hyvin todennäköistä, ettei vasta-aloite etene eduskunnassa. Vasta-aloitetta ovat avoimesti tukeneet kristillisdemokraatit ja osa perussuomalaisista.
Käsittelyssä ovat myös kansalaisaloitteet niin kutsuttujen nollasopimusten kieltämisestä, äitiyslaista ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta.
Heti helmikuussa eduskunta alkaa käsitellä kansalaisaloitetta työeläkeindeksistä ja Malmin lentokentän ja sen ympäristön säilyttämisestä.
Vaikein ja eniten keskustelua herättävä lienee kuitenkin kansalaisaloite eutanaisiasta eli armokuolemasta. Se annetaan eduskunnalle helmikuun puolivälissä.
Puolustusselonteko ja muuta turvaa
Hallitus on jo antanut eduskunnalle selonteot sisäisestä turvallisuudesta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Sarjan päättää puolustuspoliittinen selonteko, jota odotetaan helmikuun puolivälissä. Suomen lähialueilden turvallisuustilanne on muuttunut, puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy ja Hornet-hävittäjien korvaaminen uusilla maksaa 7-10 miljardia euroa. Keskustelunaiheista ei tule pulaa.
Eduskunnan pitää päättää kantansa myös valmisteilla olevaan tiedustelulakiin. Suojelupoliisi Supo pitää sitä nykyisessä maailmantilanteessa välttämättömänä, mutta laki vaatii perustuslain muuttamisen. Lailla on myös vastustajansa.
Trump ja Brexit
Eduskunnan suuren eli EU-valiokunnan asialistalla on keväälle paljon suuria kysymysmerkkejä. Eniten epävarmuutta tuo Iso-Britannian EU-ero eli Brexit. Nyt tiedetään vasta vuosia kestävien neuvottelujen aloitusajankohta eikä sitäkään ihan varmasti.
Brexit tuottaa yleistä epävarmuutta kaikkeen unionin toimintaan ja jäsenmaiden haluun pyrkiä yhdessä eteenpäin. Turvapaikan hakijoihin liittyvä taakanjako on pahasti takussa ja esimerkiksi Puolan pääministeri Beata Szydło sanoo suoraan, että pakolaiskriisi on ratkottava hänen kotimaansa ulkopuolella.
Rahoitusunionissa pitäisi edetä , samoin yhteisessä puolustuspolitiikassa. Onko tahtoa edetä vai suorastaan ottaa välimatkaa, siitä saadaan kevään mittaan viitteitä vaaleista, joita on tulossa Hollantiin, Ranskaan ja Saksaan.
EU-maiden vaalit ja Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump toistuvat myös ulkoasiainvaliokunnan huolten listalla. Lisäksi listalle lisätään Syyrian tilanne ja Venäjä.
Muutokset maailmanpolitiikassa ja lähialueiden turvallisuustilanteessa ovat niin nopeita, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tuomassa eduskuntaan turvallisuustrategian toimenpideohjelman eli eräänlaisen lisäliitteen viimevuotiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
Kuntavaalit ja pj-vaihdokset sähköistävät
Huhtikuun alussa pidettävät kuntavaalit sähköistävät eduskuntaa jo syyskaudella ja jännite varmasti vain lisääntyy huhtikuuta kohti. Erään arvion mukaan paine on kova, sillä nyt on eletty kaksi vaalitonta vuotta ja hallitus-oppositio -vastakkainasettelu on harvinaisen kova.
Pian kuntavaalien jälkeen Sipilän hallitus pitää niin kutsutun puoliväliriihensä. Silloin ratkaistaan esimerkiksi se, tehdäänkö vielä lisäleikkauksia vai uskooko hallitus orastavan talouskasvun voimaan. Talouskeskustelun voi ounastella käyvän kiivaana koko kevään.
Eduskuntapuolueista kolme on mahdollisesti vaihtamassa puheenjohtaja ja henkilökysymykset heijastuvat aina eduskuntatyöhön. Ensi lauantaina ratkeaa, jatkaako Antti Rinne suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajana vai vaihtuuko tilalle joko kansanedustaja Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen. SDP:n sisäiset paineet voivat purskahtaa pintaan myös jo keskiviikkona, kun eduskutnaryhmä valitsee johtajansa. Nykyinen eli Antti Lindtman haluaa jatkaa, mutta syksyllä osa ryhmästä oli hänen toimiinsa kovasti tyytymätön.
Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu varmasti kesäkuussa, sillä silloin Ville Niinistölle tulee puoluesääntöjen mukaiset kaksi kautta eli kuusi vuotta täyteen.
Kaikkein laajavaikutteisin saattaa olla kuitenkin perussuomalaisten puheenjohtajaratkaisu, sillä jos pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini ei halua jatkoon tai häviää vaalin, sillä on kenties vaikutusta myös ministerinimiin ja hallitustyöhön.
Puolueiden odotetaan myös kevään mittaan ratkaisevan, aikovatko ne asettaa oman ehdokkaan ensi vuoden presidentinvaaleihin. Juuri nyt eletään "jallitusvaihetta" kun kaikki odottavat nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ilmoitusta jatkohaluista. Esimerkiksi Vihreät ovat löysänneet omaa ehdokasaikatauluaan ja päättävät omasta ehdokkaastaan ehkä vasta toukokuussa.
Huono lainvalmistelu syyniin heti
Eduskunta on napissut hallituksen huonoa lainavalmistelua jo pitkään. Nyt ongelma on kärjistynyt niin, että heti helmikuussa pääministeri Juha Sipilä antaa pääministerin ilmoituksen lainvalmisteluun liittyen. Erään arvion mukaan on ollut esimerkiksi väärin sanoa, että perustuslakivaliokunta kaatoi edellisen Sote-uudistusesityksen. Todellinen syy oli kuulemma se, että esitys oli niin huono ja niin myöhään annettu, ettei perustuslakivaliokunnan osoittamia puutteita pystytty enää korjaamaan. Eduskunnasta huomautetaankin monella suulla, että eduskunnan tehtävä ei ole kirjoittaa lakiesityksiä uusiksi ja kelvollisiksi.
Viimeksi hallituksen valmistelut nousivat otsikoihin, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ( kesk.) sekä esitteli että veti pois aikeensa autoveron ja liikenneverkon uudistamisesta. Berner on luupin alla myös heti helmikuussa kun tarkastusvaliokunta antaa lausuntonsa ministerin toimista Finaviaan liittyen.
Eduskunnassa odotettiin hallituksen listaa kevätkaudella annettavista lakiesityksistä ja selonteoista jo torstaiksi. Tällä tietoa hallitus antaa ja julkistaa sen huomenna maanantaina.