Hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus joutuu taas perustuslakipuntariin, kun kokoomuksen vaatima valinnanvapauslaki lähtee tammi-helmikuun vaihteessa lausuntokierrokselle.
Lain tärkein tavoite on edistää kansalaisten mahdollisuuksia valita, mistä he terveys- ja sosiaalipalvelunsa hankkivat, riippumatta siitä onko kyse kaihileikkauksesta tai hoivakodista.
Nyt tavoite on jäämässä haavoittuvaisimmassa asemassa olevien ihmisten osalta teorian tasolle, varoittaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
– Valinnanvapaus voi jäädä hyvin teoreettiseksi erityisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten, osalta, jos he ovat niin sanottuja soten suurkuluttajia. Silloin heille tarjotaan ainoastaan maakuntahallinnon tuottamia palveluita.
Sitran laskelmien mukaan suurkuluttajia on kymmenesosa suomalaisista eli puoli miljoonaa. He käyttävät noin kolme neljännestä kaikista sote-palveluista.
– Pidän isona ongelmana, jos kymmenen prosenttia jää valinnanvapauden ulkopuolelle. He eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muihin nähden, Pimiä pohtii Sitran lukujen valossa.
Kalliita tai harvoin käytössä olevia erityispalveluja eivät yksityiset palveluntarjoajat suosi nytkään valikoimissaan. Vaikka vaativien hoitomuotojen keskittäminen voi olla asiakkaan kannalta mielekästä, sen kääntöpuolena on itse lain ykköstavoitteen eli valinnanvapauden puuttuminen.
Ruotsinkielisillä sama ongelma
Ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvien tilanne on Pimiän mukaan samanlainen.
Teoriassa valinnanvapaus on olemassa, mutta käytännössä on erittäin epätodennäköistä, että varsinkaan erityisryhmiin kuuluva löytää mielekkään matkan päästä vanhusten hoivakotia, josta löytyisi omaa äidinkieltä puhuva henkilö.
– Valinnanvapaus voi avata myös mahdollisuuksia, jos voi valita tahon, jossa tietää saavansa palveluita omalla äidinkielellään, Pimiä muistuttaa silti.
Nykyisestä mallistakin löytyy Pimiän mukaan osviittaa tulevasta. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on tullut kantelu tapauksessa, jossa Kemiönsaaren kunta oli ulkoistanut terveydenhuoltonsa, ja ruotsinkielinen asiakas etsi päivystysaikana ruotsinkielistä palvelua väärästä paikasta.
Vaikutusarvio tarvitaan
Pimiä haluaa peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) ja muiden lakia valmistelevien tekevän kaikkensa, jotta yhdenvertaisuus turvattaisiin. Ensiaskel olisi perinpohjainen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi. Pimiän mukaan vaikutusarvio voi jopa ehkäistä yhdenvertaisuusongelmia.
– Toivon että mietitään mahdollisimman perusteellisesti [valinnanvapaus-]järjestelmän vaikutukset yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisesti nostaisin esille vanhukset, vammaiset ihmiset ja kielivähemmistöt.
Sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteerin, sote-projektinjohtaja Tuomas Pöystin mukaan yhdenvertaisuuslain ja sen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan osana ihmisvaikutusten arviointia.