Helsingissä vihreät on ollut yksi kolmesta suuresta puolueesta jo parikymmentä vuotta. Vihreät on jatkanut liberaalien perinnettä pääkaupungin politiikan kolmantena voimana kokoomuksen ja SDP:n välissä, kun esimerkiksi keskusta on jäänyt Helsingissä pienpuolueeksi.
Pääkaupungin ykköspuolueeksi nouseminen olisi vihreille suuri harppaus valtakunnan politiikassakin. Helsingissä vihreät on onnistunut kasvamaan yleispuolueeksi, jolle sekä koulu- että sosiaali- ja terveysasiat ovat yhtä tärkeitä kuin ympäristökysymykset.
Eduskuntavaaleissa vihreiden ongelmana on ollut murtautua valtakunnalliseksi puolueeksi ja hyödyntää kannatustaan koko maassa.
Pienten vaalipiirien korkeat äänikynnykset ovat jarruttaneet vihreiden läpimenoa ja monilla alueilla on ollut pulaa vetovoimaisista ehdokkaista. Helsingissä tunnetuista nimistä on ollut ylitarjontaa, mutta heitä on ollut vaikea houkutella ehdokkaiksi edes Uudellemaalle.
Vaalipäivä on tuonut pettymyksiä
Vihreiden valtakunnallinen kannatus on noussut kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen oppositiossa uudelle tasolle. Taloustutkimuksen Ylelle viime vuonna tekemissä kyselyissä vihreät sai parhaimmillaan lähes 15 prosentin kannatuksen.
Vaikka vihreiden kannatus tasaantui viime syksyn aikana 13 prosentin tuntumaan, niin sekin on selvästi viime eduskunta- ja kuntavaalien 8,5 prosentin tuloksen yläpuolella.
Vihreät on ennenkin kerännyt yli 10 prosentin kannatuslukuja, mutta vaalitulokset ovat tuoneet pettymyksiä. Vihreillä on ollut vaikeuksia saada kannattajansa äänestämään.
Kolmas voima pääkaupungissa
Helsinki on vihreiden kotikenttää. Vuoden 2000 kuntavaaleissa vihreät nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi 23,5 prosentin ääniosuudellaan, kun kokoomus sai 28,9 ja SDP 20,5 prosenttia.
Kokoomus on ollut Helsingin kaupunkipolitiikan selkeä ykkönen, mutta vihreät ja SDP ovat kisanneet kakkospuolueen asemasta.
SDP ohitti vihreät vuoden 2004 kuntavaaleissa. SDP sai silloin äänistä 23,4 ja vihreät 19,9 prosenttia. Neljä vuotta myöhemmin voimasuhteet keikahtivat taas toisinpäin, kun vihreitä äänesti 23,2 ja rökäletappion kärsinyttä SDP:tä 17,9 prosenttia Helsingin äänestäjistä.
Vihreät nousi kokoomuksen haastajaksi
Vihreät vahvisti asemaansa Helsingin kakkospuolueena lokakuun 2012 kuntavaaleissa. Vihreille ääniä kertyi 22,3 ja SDP:lle 16,8 prosenttia. Kokoomus sai heikoimman tuloksen pitkään aikaan, kun se jäi viime kuntavaaleissa Helsingissä 26,9 prosenttiin.
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa kokoomus sai Helsingin äänistä tasan 26 prosenttia. Vihreät, 18,8, ohitti tappion kärsineen SDP:n, joka jäi 15,5 prosenttiin.
Viime vaalien perusteella vihreät näyttäisi saaneen jo yliotteen SDP:stä, ja seuraavana tähtäimessä on kokoomuksen hegemonian murtaminen.
Taistelu pormestarin paikasta
Kokoomuksella on ollut Helsingin kaupunginjohtajan paikka vuodesta 1979, kun Raimo Ilaskivi valittiin liberaalitaustaisen Teuvo Auran seuraajaksi. Ilaskiven jälkeen Helsingin kokoomuslaisia kaupunginjohtajia ovat olleet Kari Rahkamo, Eva-Riitta Siitonen ja Jussi Pajunen.
Ensi kevään kuntavaalien jälkeen Helsingin johtamisessa siirrytään pormestarimalliin, jossa pormestari ja apulaispormestarit ovat vaalituloksen perusteella neljäksi vuodeksi valittavia poliittisia johtajia.
Tavoitteena on vahvistaa vaalien merkitystä ja äänestäjien valtaa. Tulevan pormestarin on oltava kuntavaaleissa ehdolla ja pormestarikisa voi ratkaista taistelun suurimman puolueen asemasta.
Puolueet etsivät kovaa kärkinimeä
Vihreiden haaste pakottaa kokoomuksen punnitsemaan tarkoin, kenen johdolla kokoomus voisi varmistaa ykköspaikkansa. Jan Vapaavuori on ollut vaaleissa ääniharava, mutta hän viihtyy nyt Sauli Niinistön entisissä hommissa Euroopan investointipankissa Luxemburgissa.
Kokoomus varmasti yrittää houkutella Vapaavuorta Helsingin johtoon. Vaihtoehtoina on mainittu kansanedustaja Sari Sarkomaa tai kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, mutta heidän vetovoimansa ei ole Vapaavuoren luokkaa. Viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen ääniharavia olivat Jaana Pelkonen ja Ben Zyskowicz.
Vihreillä mahdollisuus Helsingin kärkipaikkaan pakottaa miettimään, riittääkö nykyisten apulaiskaupunginjohtajien Anni Sinnemäen tai Pekka Saurin vetovoima vai pitäisikö listan kärkeen nostaa kansanedustaja Pekka Haavisto.
Kuntavaaleissa punnitaan myös oppositiossa kasvaneen SDP:n voimat pääkaupungissa. Viime eduskuntavaaleissa demarien ykkönen oli ikinuori, jo 70 vuotta täyttänyt Erkki Tuomioja. Seuraavina demarien listalla tulivat Eero Heinäluoma ja Tuula Haatainen. Eduskuntaan palanneella Haataisella on taustaa apulaiskaupunginjohtajana.