Yksi Etelä-Savon vuoden merkittävimmistä uutisista on ollut Viitostien hallituksen kehysriihessä saama 121 miljoonan euron rahoitus. Juvan entinen kunnanjohtaja Heikki Laukkanen muisteli huhtikuussa, että valtatien Mikkeli–Juva-osuuden kunnostusta käsiteltiin suunnittelukokouksessa jo kolmekymmentä vuotta sitten. Vielä vuonna 2015 Viitostien osuus jäi ilman rahoitusta. Todellisena yllätyksenä Sulkavan Vekaransalmen sillan rakentaminen päästiin tänä vuonna aloittamaan, kun liikenneministeriö myönsi sille 19,4 miljoonan euron rahoituksen.
Vain viikkoa myöhemmin Itä-Suomen yliopisto ilmoitti opettajankoulutuksen loppuvan Savonlinnassa. Tämän jälkeen Savonlinnassa järjestettiin suurmielenilmaus, johon kaupunginjohtaja Janne Laine kehotti kaupungin työntekijöitä osallistumaan työajalla.
Maakunnan koulutusrintamalla on tapahtunut vuoden aikana paljon. Mikkelin ammattikorkeakoulu on valmistautunut ensi vuoden alkuun, jolloin Kaakkois-Suomeen syntyy yhteinen ammattikorkeakoulu Xamk. Ammattikorkeakoulun nimilyhenne herätti keskustelua kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Kotuksessa. Syksyn aikana Xamk on aloittanut useita yt-neuvotteluita, mutta myös valanut kuitulaboratorion peruskiven Savonlinnassa. Mikkelissäkin valettiin peruskiveä marraskuussa, ja Saimaa Stadiumiksi nimetyn monitoimihallin tilaisuudessa vieraili myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Hallitus linjasi toukokuussa, että Mikkeli jää ilman laajan päivystyksen sairaalaa. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriö antoi lokakuussa siunauksensa keskussairaalan remontin eli 105 miljoonan euron Esper-hankkeen jatkamiseen. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote muovasi syksyllä valmiiksi historiansa ensimmäisen talousarvion vuodelle 2017.
Ministeri luopui salkustaan
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) jätti ministeritehtävänsä kesäkuussa ja siirtyi rivikansanedustajaksi. Taustalla oli vuonna 2015 alkanut kohu mikkeliläisen kauppakeskuksen omistusten järjestelyistä.
Savonlinnan posti nousi heinäkuussa otsikoihin, kun sen työntekijät saivat muun muassa huimausoireita työpaikan taukohuoneen kahvista. Kahvista löytyi huumetta, mutta poliisi ei ole kertonut tarkemmin, mistä huumausaineesta oli kyse. Heinäkuun lopussa tekijää ei tiedetty.
Joulukuussa Savonlinnan posti nousi uudemman kerran otsikoihin, kun postin työntekijä jäi kiinni arvokkaiden kirjeiden avaamisesta ja varastamisesta. Pitkään postilla työskennellyt SDP:n kaupunginvaltuutettu Jarmo Linnamurto tunnusti teot, jätti luottamustehtävänsä ja pahoitteli tekemiään varkauksia.
Ylioppilas Elfving kirjoitti 12 laudaturia
Keväällä Etelä-Savossa juhlittiin perinteisesti ylioppilaita, ja otsikoihin nousi mikkeliläinen ennätysylioppilas Vikke Elfving. Elfving kirjoitti 12 laudaturia, mikä on suomenennätys. Ylioppilasjuhlassaan Elfving antoi äidilleen lahjaksi lyyran ja isälleen konjakkipullon.
Kesällä eteläsavolainen Heinävesi pääsi olympiamitalin makuun, kun lapsuudestaan kymmenen vuotta Heinävedellä asunut nyrkkeilijä Mira Potkonen iski Rion olympialaisista Suomen ainoan mitalin. Potkosen isä kertoi kannustaneensa tytärtään kotiolohuoneessa seisaaltaan. Pronssimitalin ratkettua Heinäveden kunta palkitsi Potkosen tuhannen euron stipendillä.
Mikkelin jäähallissa astuttiin syyskuussa jääkiekkohumuun, kun kiekko putosi jäähän Jukureiden historian ensimmäisessä Liigapelissä Vaasan Sportia vastaan.
Luonnon menestystarinoita maakunnassa ovat olleet saimaannorppa ja marjasesonki. Syyskuussa puolukkaa helotti metsissä niin paljon, että hinta putosi euroon kilolta. Samassa kuussa kerroimme saimaannorppien kannan olevan vahvimmillaan kartoitushistorian aikana. Kuutteja syntyi talvella 86 ja tutkijat havaitsivat norppien laumoittuvan ensimmäistä kertaa. Asiasta saatiin myös kuvatodiste, kun norppaharrastaja Marika Vokkolainen ikuisti neljä porukassa köllöttelevää norppaa.