Pääministeri Juha Sipilä on poliittisesti varsin kokematon. Tulos tai ulos -puheet kuulostavat rohkeilta ja epäpoliittisilta, mutta talouden ja yhteiskunnan uudistustyö on tuskallisen hidasta ja vaatii päättäjiltä lehmän hermoja.
Pääministerin ja Ylen marraskuun kriisissä oli jo näkyvissä merkkejä pääministerin hermojen kiristymisestä.
Pääministeri Sipilän Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle lähettämistä sähköposteista noussut kohu painostuksesta notkautti keskustan kannatusta marraskuun viimeisellä viikolla.
Kiista ei ehtinyt heilauttaa keskustan marraskuun kokonaiskannatusta, eivätkä kohun vaikutukset Taloustutkimuksen mukaan näy enää joulukuun tuloksissa. Marraskuussa keskusta sai 20,4 ja joulukuussa 20,3 prosentin kannatuksen.
Gallupit kiusaavat pääministeriä
Pääministeri Sipilä on valitellut myös sitä, että Yle julkaisee puoluekannatuslukuja joka kuukausi.
Pääministereillä on ollut tapana harmitella asioiden hoitoa häiritseviä gallupeja. Vallassa aika kuluu nopeasti. Samat gallupit antavat oppositiolle uskoa siihen, että vallanvaihto on mahdollinen.
Gallupit eivät äänestä, mutta jatkuvasti tehtyinä ne kertovat herkästi puolueiden kannatuksessa tapahtuneista muutoksista.
Voi sitä nöyryytyksen määrää!
Politiikan uusi kasvo Juha Sipilä nosti keskustan pääministeripuolueeksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa.
Kun ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä nousi keskustan puheenjohtajaksi kesällä 2012, keskustan kannatus oli 16,5 prosentin lukemissa. Takana olivat kevään 2011 eduskuntavaalit, joissa keskusta oli romahtanut alle 16 prosentin.
Keskusta oli jäänyt neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ja oli perussuomalaisten varjossa pienempi oppositiopuolue.
Sipilän johdolla keskusta lähti lokakuun 2012 kuntavaaleihin palauttamaan puolueen kunniaa. Ehdokkaita haalittiin kasaan "vielä kerran" -hengessä, ja vaalijulisteissa räsymattojen yli kulki teksti: On kotiin tulon aika.
Keskusta elpyi oppositiossa
Kuntavaaleissa keskusta selvisi pienellä tappiolla, vaikka perussuomalaiset rynnisti uudella voimalla myös kuntapolitiikkaan. Viime kuntavaaleissa keskusta sai 18,7 ja perussuomalaiset 12,3 prosenttia äänistä.
Oppositiossa keskusta vakiinnutti vuoden 2013 aikana asemansa suosituimpana puolueena. Ensimmäisen kerran Sipilän keskusta ohitti kokoomuksen ja SDP:n huhtikuussa 2013.
Korkeimmillaan keskustan suosio oli vuoden 2014 lopulla lähes 27 prosenttia. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta oli ykkönen 21,1 prosentin ääniosuudellaan. Timo Soinin perussuomalaiset kiri paikkamäärässä kakkoseksi 17,7 prosentin saaliillaan.
Sipilän kolmen puolueen hallituksen alkukuukausina keskustalle mitattiin noin 23 prosentin kannatuslukuja. Syksyn 2015 pakkolakiriidat himmensivät vain vähän keskustan suosiota, mutta perussuomalaiset romahti jo lokakuussa alle 10 prosentin.
Keskustan ryhmä antoi varoituksen
Pääministeri Sipilän henkilökohtaiset suosioluvut ovat matkan varrella rapisseet, mutta keskustan kannatus on pysynyt sitkeästi 20 prosentin rajan paremmalla puolella. Vain lokakuussa keskusta kävi alle 20 prosentissa.
Lokakuun loppu oli pääministeri Sipilälle vaikea hetki myös keskustan sisällä. Sipilän ministeriehdokas Mika Lintilä voitti vain niukasti Mauri Pekkarisen.
Eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokouksessa eduskuntaryhmän enemmistön on arvioitu äänestäneen Pekkarisen puolesta. Ryhmässä on epäilty Lintilän ministerikykyjä.
Ministerivalinnassa Sipilän arvovalta asetettiin keskustan sisällä ensimmäisen kerran vaakalaudalle. Sipilä selvisi säikähdyksellä, mutta varoitus oli annettu.
Berner ja Sipilä politiikan koulussa
Keskustan kannatuksen pysyminen lähellä eduskuntavaalitulosta on rauhoittanut keskustan sisäisiä nurinoita, joita lähti liikkeelle jo Sipilän ensimmäisistä ministerivalinnoista kesällä 2015.
Erityisesti vielä eduskuntavaaleissa sitoutumattomana kampanjoineen Anne Bernerin nostaminen liikenne- ja viestintäministeriksi aiheutti närää ministerivuoroaan turhaan odottaneissa ryhmän kokeneissa edustajissa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta pui koko syyskauden Bernerin toimintaa valtion lentokenttäyhtiön Finavian omistajaohjauksessa. Mietinnön valmistuminen venyi vuodenvaihteen yli helmikuulle.
Eduskunnan oikeusasiamies selvittää parhaillaan pääministeri Sipilän mahdollista jääviyttä kaivosyhtiö Terrafamen lisärahoitusta koskeneessa hallituksen päätöksessä. Tämäkin asia kypsynee valmiiksi alkuvuoden puolella.
Kuntavaalitaistelun alkulämmittelyksi on luvassa mielenkiintoisia puheenaiheita, kunhan eduskunta palaa töihin helmikuun alussa.