Kuntavaaleissa valtuustoihin nousee joka kerta iso joukko uusia päättäjiä suurin odotuksin. Jyväskyläläinen Kaisa Peltonen ja laukaalainen Antti Puupponen ovat huomanneet liki neljässä vuodessa, että yhteisten asioiden hoitaminen ei aina ole helppoa.
Vihreiden valtuutettu Kaisa Peltonen yllättyi siitä miten hitaasti asiat joskus etenevät kaupungin koneistossa. Keskustan Antti Puupponen huomasi, että rahasta ja resursseista on aina pula.
– Tuntuu, että rahaa ei ole koskaan liikaa. Ja kun tehdään päätöksiä niin voi olla tilanteita, että joutuu valitsemaan huonoista vaihtoehdoista sen vähiten huonon, pohtii Puupponen.
Kutsumus veti ehdokkaaksi
Molemmat valtuutetut myöntävät, että nelisen vuotta sitten vaaleihin veti jonkinlainen kutsumus. Puupposta tosin piti vielä houkutella ehdolle.
– Minulla oli kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ollut aikaisemminkin ja monelta kantilta.
Kaisa Peltonen oli mukana järjestötoiminnassa mukana ja halusi sieltä laajemmin vaikuttamaan. Valtuustoa on paikka, jossa voi vaikuttaa asioihin ja ihmisiin.
– Totesin, että tehokkainta se on varmaan päätöksentekoelimissä. Valta siellä on jakaantunut aika monelle henkilölle ja tehdään valtuustoryhmänä yhteistyötä. Jokainen tuo ryhmään oman osaamisensa ja lähtee omiin luottamustoimiinsa viemään viestejä eteenpäin, kuvailee Peltonen.
Antti Puupponen liaää, että omat ideat ja näkemykset on tärkeää pystyä myymään ensin omassa ryhmässä ja sitten muille poliittisille ryhmille.
– Ne ovat kuitenkin ihmisen kokoisia tehtäviä. Ei vastuuta pidä liikaa pelätä, rohkaisee Puupponen.
Maakuntauudistus varjostaa kuntavaaleja
Ensi kevään kuntavaaliin on aikaa alle puoli vuotta. Valmisteilla oleva maakuntauudistus varjostaa ja hämmentää kuntavaalien lähtötilannetta. Parin vuoden päässä tulevassa maakuntauudistuksessa iso osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille, jolloin kunnanvaltuustojen päätösvalta kaventuu.
– Ihmisillä on huoli siitä miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään ja karkaavatko ne kauemmas ihmisten arjesta, kiteyttää huolen Keski-Suomen vihreiden puheenjohtaja Meri Lumela.
– Mikä on sen uuden kunnan rooli ja missä valtaa jatkossa todella käytetään? Onko se maakunta-tasolla vai onko se kunnassa, sehän se pohdituttaa, sanoo puheenjohtaja
– Viimekädessä sekin mahdollisuus pitää ottaa huomioon, että uudistus vielä kaatuu, huomauttaa Rolf Nyholm SDP:n Keski-Suomen piirihallituksesta...
Keski-Suomessa moni puolue on jo aloittanut ehdokashankinnan kevättä silmällä pitäen. Valtuustoja maakunnassa on yhteensä 23.
– Olemme saaneet ihmisiä ehdolle kaikissa niissä kunnissa, joissa meillä on ollut vihreitä valtuutettuja aiemmin. Lisäksi ehdokkaita on saatu uusista kunnistakin, muun muassa Kannonkoskelta ja Viitasaarelta, listaa vihreiden Meri Lumela.
Kokoomuksen Pauli Partasta ilahduttaa erityisesti se, että maakunnasta on löytynyt lukioikäisiä nuoria ehdolle.
Keskusta ja SDP kisaavat maakunnan herruudesta
Perinteisesti vahvan Keskustan tavoitteena on olla edelleen Keski-Suomen suurin kuntapuolue. Maakunnan kaupungeissa ja valtakunnallisissa kannatusmittauksissa vahvoilla ollut SDP lähtee haastamaan.
– Demarit lähtee siitä, että olisimme suurin puolue. Keski-Suomessa meillä on kovat haasteet siinä, sillä menneissä vaaleissa keskusta on jyllännyt maaseutukunnissa. Luottavaisin mielin lähdemme silti vaaleihin, arvioi Rolf Nyholm SDP:tä.
Edellisissä kuntavaaleissa valtuustopaikkoja kahmineilla perussuomalaisilla on ehdokashankinta Keski-Suomessa myös käynnissä. Piiri ei tässä vaiheessa vielä kommentoi tilannetta tarkemmin. Kristillisdemokraatit ovat tässä vaiheessa saaneet kokoon neljänneksen edellisten vaalien ehdokasmäärästä.