A-studion keskustelu vanhempainvapaiden järjestämisestä kävi kiivaana. Studiossa aiheeseen kantaa ottivat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.), demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, sekä kirjailija Rosa Meriläinen ja perheenäiti, asianajaja Sanna Lundström.

Demarinuorten puheenjohtaja Näkkäläjärvi oli jo aikaisemmin esittänyt kotihoidontuen lakkauttamista perustuen sen kielteisiin vaikutuksiin naisten ansiotasossa ja työllistymisessä.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä tuottaa eriarvoisuutta. Kyse on myös laajemmasta kokonaisuudesta: päivähoidosta, perhevapaista ja siitä, minkälaiset kannustimet on ottaa vastaan esimerkiksi osa-aikaista työtä, sanoi Näkkäläjärvi.

Ministeri Pirkko Mattila ei innostunut nykyisen kotihoidontuen muuttamisesta.

– Tuntuu hankalalta, että on kritisoitu järjestelmää, joka on näin suosittu.

Mattilan mukaan kotihoidontuen säilyttäminen on myös hallituksen linjaus.

– Tässä on nähty ja koettu suosittu malli, ja uskotaan, että perheissä tiedetään, miten he haluavat tämän vapaansa käyttää, Mattila sanoi.

Kotiin jäädään omasta halusta tai olosuhteiden pakosta

Kirjailija Rosa Meriläisen mukaan kotiäitien hankalassa työmarkkina-asemassa ei ole kyse vain kotihoidon tuesta.

– Perhevapaat ja sosiaalinen paine ohjaavat naiset olemaan kotona. Se ei ole pelkästään rahakysymys, vaan kytkeytyy myös äitiyteen liittyvän paheksuntaan ja moralisointiin. On pikemminkin kova paine jäädä kotiin, Meriläinen totesi.

Asianajaja, perheenäiti Sanna Lundström puolestaan totesi, että kolmen lapsen hoitaminen kotihoidon tuella oli hänelle tietoinen valinta.

– Halusin hoitaa lapsia kotona, kun poikieni ikäero oli hyvin pieni. Samalla keskityin oman yritykseni perustamiseen. Haluaisin ottaa keskusteluun myös sen, että kotihoidontuella oleminen ei välttämättä tarkoita, että ollaan poissa työmarkkinoilta kokonaan.

Ratkaisuksi tarjotaan Ruotsin mallia ja perhevapaiden pidentämistä

Nykyisen perhevapaajärjestelmän vaikutuksia on tutkittu laajasti esimeriksi Kansaineläkelaitoksessa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. KELA:n ja THL:n tutkimusten mukaan pitkä hoitojakso kotona vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen etenkin niiden naisten kohdalla, jotka ovat jo aikaisemmin olleet epävarmoissa ja matalapalkkaisissa työsuhteissa.

Mikäli perhevapaita haluttaisiin muuttaa, löytyy läheisin esimerkki Ruotsista, jossa kunnallisesta kotihoidontuesta luovuttiin vuoden 2016 alussa. Nyt käytössä olevassa 6+6+6 -järjestelmässä kuusi kuukautta on jaettu sekä isälle että äidille, ja viimeisen jakson saa käyttää kumpi tahansa.

– Huoli työllisyysasteesta on ymmärrettävä. Ruotsissa on erilainen perhevapaamalli, joka tosin kalliimpi. Siellä äitien työllisyysaste on parempi ja sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut paremmin. Meillä taas miehet käyttävät vanhempainvapaita suorastaan säälittävän vähän, Meriläinen sanoi.

Demarinuorten Näkkäläjärven mukaan kotihoidontuen lakkauttaminen ei yksin ratkaise mitään.

– Olemme ehdottaneet perhevapaiden pidentämistä puoleentoista vuoteen, jolloin voitaisiin luopua kotihoidon tuesta. Lisäksi työllisyyden lisäämiseksi on alennettava päivähoitomaksuja, Näkkäläjärvi totesi.

Ministeri Mattila piti hyvänä, että aiheesta keskustellaan, mutta ei ainakaan vielä luvannut hallituksen toimia asian suhteen.