Helsingin valmisteilla olevassa yleiskaavassa on uhkaavat ainekset, katsovat Ylen haastattelemat luontotutkijat.
Otos ei ole pieni: kyselyyn on vastannut toistakymmentä tutkijaa. Heidän mielestään Helsingin viheralueiden kutistuminen kuihduttaa väistämättä luonnon monimuotoisuutta.
Miksi suunniteltu yleiskaava on sitten hyvä juttu – luontotutkijoiden nyt esittämästä kritiikistä huolimatta? Minkä takia ehdotus on edennyt päätöksenteossa jo näin pitkälle?
Kysymykseen vastaavat Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Tatu Rauhamäki sekä kaupunginhallituksen jäsen, vihreiden Hannu Oskala.
"Ehdotukseen on päädytty pitkän valmistelun pohjalta"
Tatu Rauhamäki muistuttaa, että Helsinki kasvaa uuden väestöennusteen mukaan merkittävällä tavalla vuoteen 2050 mennessä.
– Meidän pitää yrittää ratkaista, miten turvataan kaupungin kestävä kasvu suhteessa erilaisiin arvoihin, mitä kaavoituksessa pitää aina ottaa huomioon.
Hän ei ota kantaa luontotutkijoiden tuoreisiin arvioihin, mutta toteaa, että kaavoitusprosessi on kestänyt jo neljä vuotta.
– Ehdotuksen tueksi on tehty valtava määrä erilaisia selvityksiä, myös kaupunkiluontoon liittyviä. Tähän ehdotukseen on päädytty pitkän valmistelun pohjalta.
Rauhamäen mukaan toinen vaihtoehto olisi, että väestöennusteesta luovuttaisiin – että todettaisiin, että Helsingin ei anneta kasvaa ennustetulla tavalla. Se taas johtaisi asuntojen hintojen entistä kovempaan kasvuun.
"Tämä on ympäristöystävällisempi kuin edelliset"
Vihreiden Hannu Oskala sanoo, että yleiskaavaa koskevassa keskustelussa on kyse perspektiivistä.
– Itse katson, että noin 1950-luvulta nykyiseen valmisteilla olevaan yleiskaavaan saakka Helsinkiä on kehitetty henkilöauto edellä.
– Sellainen kaupunki ei ole ilmastokestävä. Se meluaa, se tuottaa saasteita, se käyttää tuhlaillen maata, Oskala kuvailee.
Nykyinen yleiskaavaehdotus perustuu siihen, että julkisen liikenteen osuutta kulkumuotona kasvatetaan merkittävästi, hän sanoo.
– Väitän, että kokonaisuutena tämä on ilmastokestävämpi ja ympäristöystävällisempi kuin edellisten yleiskaavojen mukainen Helsinki.
– Rakenteellisella tasolla tässä on paljon aiempia yleiskaavoja paremmin otettu huomioon nimenomaan ne ekosysteemipalvelut, joita luonto tuottaa, Oskala puolustautuu.
Hänen mielestään olisi väärin sanoa, että yleiskaavassa rakennettaisiin vain viheralueille.
– Yleiskaava mahdollistaa kantakaupungin tiivistämisen ja rakentamisen – ensimmäistä kertaa 1950-luvun jälkeen.
Kaupunkimaantieteen professori: "Harmittaa"
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ymmärtää sekä yleiskaavaluonnoksen puolustajia että Ylen haastattelemia luontotutkijoita.
Yleiskaavan puolustajia puoltaa se, että Helsingin seudun väestönkasvu on valtavaa mutta asuntokanta äärimmäisen pieni, Vaattovaara sanoo.
– Niemellä oleva kaupunki on väistämättä pulassa tällaisten väestönkasvuennusteiden kanssa.
– Meidän pitää pystyä ottamaan käyttöön erilaisia viherkaistaleita. On olemassa myös muita arvoja kuin ekologiset arvot.
Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli: Helsinki on "äärimmäisen väljästi rakennettu" vanhan kantakaupungin ulkopuolella, Vaattovaara kertoo. Pohjoinen Helsinki on käytännössä yhtä väljään rakennettu kuin Espoo.
– Minua harmittaa, että etsitään helppoja rakentamattomia alueita, kuten virkistysalueita, kun tilaa on muualla. Sitä on parkkipaikoilla, väljässä rakenteessa, talojen välissä, tonttien välissä.
Onko rakentamattomille paikoille rakentaminen sitten laiskuutta?
– Olen joskus sanonut, että tämä on älyllistä laiskuutta. Profession käytänteet sopivat helpommin tämäntyyppiselle toiminnalle, tyhjään tilaan on helpompi kaavoittaa kuin olemassa olevan päälle, kupeeseen, tonttien rajoille, Vaattovaara vastaa.