Pitkän linjan ulkopolitiikan tekijä, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi arvostelee Suomen nykyjohtoa siitä, että se vaikenee Venäjän ihmisoikeusongelmista.
– Nyt Syyrian sodassa pitää sanoa selkeästi, että te murhaatte siellä viattomia ihmisiä, Rusi vaati A-studiossa.
Tasavallan presidentin neuvonantajana Martti Ahtisaaren kaudella vuosina 1994–1999 toimineen Rusin mielestä Suomen pitäisi Venäjä-politiikassa pyrkiä yhteistyöhön Baltian maiden, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Yhteinen linja helpottaisi myös Venäjälle suoraan sanomista.
Suomi yhä Venäjän etupiiriä
Rusi näkee Venäjä olevan Suomelle nyt samanlaisen uhkan kuin toisen maailmansodan jälkeen. Silloin Neuvostoliitto piti Suomea omana etupiirinään.
– Tilanne Krimin anastuksen jälkeen on erittäin vakava. Itämeren alue on strateginen kokonaisuus. Jos Liettua joutuu sotilaallisen aggression kohteeksi, ei Suomi voi katsoa vierestä. Eikä Ruotsi katso. Me olemme sen jännitteen piirissä.
Rusin mielestä Venäjä pyrkii yhdessä Kiinan kanssa luomaan 10–20 vuoden sisällä uuden maailmanjärjestyksen, jossa Kiina ja Venäjä olisivat johtava akseli. Niiden tavoitteena on heikentää Euroopan Unionia.
Rusi uskoo myös, että viime talvena Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta Venäjältä Suomeen tulleet pakolaiset olivat Venäjän organisoimia.
– Kaikki viittaa siihen, että se oli organisoitu pakolaisvyöry. Tavoittena oli Suomen hermostuttaminen. Siihen liittyy mahdollisuus, että keskeneräisissä Rosatom-keskusteluissa annettiin viesti, että hellitämme tätä häirintää, jos asetutte ruotuun.
– Minusta on ollut väärä tie, että olemme tuoneet Venäjä-politiikan uudelleen siillä tavalla keskeiseen asemaan, mitä sillä kylmän sodan aikana oli, kritisoi Rusi Suomen politiikkaa.
Ruotsi Natoon jo vuonna 2018?
Hänen mielestään Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa. Rusi uskoo, että Ruotsi liittyy Natoon jo vuonna 2018, jos porvaripuolueiden allianssi voittaa vaalit. Hänestä Ruotsia nyt halllitseva vähemmistöhallitus on heikko ja voi kaatua milloin tahansa.
– Ruotsi on muutostilassa. Suomen pitää seurata mitä Ruotsissa tapahtuu.
Rusi kysyy epäonnistuiko Suomen diplomatia Ruotsia kohtaan 2000-luvulla.
– Suomen olisi pitänyt vaikuttaa siihen, ettei Ruotsi aloita aseriisuntaa, Rusi totesi.
Rusin kirja Yhdessä vai erikseen. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikka tienhaarassa julkaistiin tänään keskiviikkona.