Lue lisää

Ulkoministeriö: Hollanti pahoittelee ohjuskokeista noussutta porua

Näkökulma: Yllätetyn presidentin ja juristin tuska – "Nyt sitten joudumme avaamaan sanaisen arkkumme"

Presidentti Niinistö: Hollanti halusi pitää ohjusten räjäytyskokeet salassa

Asiantuntija ohjuskokeiden tulosten mahdollisesta pimittämisestä: syy Suomen ja Venäjän asekauppasopimus?

Mediamylläkkä MH17:n ympärillä alkoi kaksi vuotta sitten – katso tästä viisi käännettä

HS: Suomi panttaa salaisen ohjuskokeen tuloksia – Rikostutkija: "Kokeen tuloksia ei saatu tutkintaraporttiin"

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo presidentti Sauli Niinistön viitanneen Suomen ja Venäjän väliseen BUK-ohjusten kauppasopimuksen tulkintaan, kun hän perjantaina totesi Suomen tehneen "tiukassa paikassa" aika rohkeita päätöksiä.

Niinistö ei täsmentänyt asiaa sen enempää, mutta Jokisipilä arvelee että taustalla oli pohdinta siitä, kuinka paljon ostetusta aseesta voi kertoa kolmansille osapuolille.

Niinistö totesi myös Suomen tehneen asiassa "aika rohkeita päätöksiä". Entäpä, jos aletaan perään kysyä, onko meillä silloin tukea, kysyi presidentti.

Jokisipilä tulkitsee tukilausuntoa niin, että jos annetaan vielä lisää aineistoa kansainväliselle tutkijalautakunnalle, voi Suomi tarvita tukea, jos Venäjä reagoi siihen voimakkaasti.

Saako Suomi tarvittaessa tukea?

– Toivottavasti tällaista tilannetta ei edes tule, mutta jos tulee niin lähtökohtaisesti EU-maat ovat sitoutuneet tukemaan toisiaan tällaisessa tilanteessa. Näin sen pitäisi olla.

Jokisipilä muistuttaa, että EU:lla on parhaillaan yhteinen sisäinen rintama Venäjää vastaan esimerkiksi talouspakotteiden suhteen. Miksi perussuhtautuminen olisi tässä tapauksessa erilainen, hän kysyy.

Oikeudellista punnintaa

Suomessa on viitattu myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan, jossa kaikkia maita on kehotettu tekemään yhteistyötä rikostutkinnassa malesialaisen matkustajalentokoneen alasampumistapauksessa.

Jokisipilä sanoo ymmärtäneensä, että turvallisuusneuvoston päätös ei ole YK-päätösten sitovinta lajia, eikä esimerkiksi aja kansallisen lainsäädännön ohi.

Sen sijaan kauppasopimuksia solmittaessa kansallinen lainsäädäntö on se, mitä vasten ratkaisua eniten mietitään.

Tässä tapauksessa voi olla, että Venäjä painottaa poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistäkin BUK-ohjusten kauppasopimuksen niitä kohtia, joissa puhutaan teknisen informaation salaisuudesta, Jokisipilä sanoo. Venäjällä tämä on hänen mukaansa poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kysymys.

Jokisipilän mukaan puhutaan erilaisesta maailmasta, kun pohditaan, miten Venäjä tulkitsee kansainvälisiä määräyksiä ja miten EU-maat niitä tulkitsevat.