Sote-mullistus kaikaa uutisissa. Vaan kaikkien kansalaisten ääni ei kuulu terveyspoliittisten miljardipäätösten valmistelussa samoin. Itsensä terveiksi ja sairaiksi tuntevien osallistuminen päätöksentekoon ja vaaleihin sekä luottamus poliitikkoihin poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Eroja terveysongelmien kanssa painivien ja terveiksi itsensä tuntevien välillä selvittää parhaillaan Suomen Akatemian rahoittama tutkimus. Keväällä Iso-Britanniassa julkistettavien tulosten ennakkotiedot kertovat, että poliittisessa kiinnittymisessä on laajoja terveyseroja.
Åbo Akademin tutkija Lauri Rapeli kertoo, että vaikka terveys ei tietenkään ole ainoa poliittista kantaa ja kiinnittymistä määrittävä asia, ovat erot sairaiden ja terveiden välillä selkeitä.
– Ihmiset, jotka kokevat oman terveytensä heikoksi samastuvat vasemmistoon. Tämä näkyy myös puoluevalinnassa. Terveiksi itsensä tuntevat valitsevat usein oikeistopuolueen.
Tutkijat ovat havainneet myös mielenkiintoisen erityispiirteen: perussuomalaisten kannatus on vahvaa terveydentilansa kohtuulliseksi tai huonoksi arvioivien äänestäjien keskuudessa, Rapeli kertoo.
– Onko niin, että ihmiset, joilla on terveysongelmia, hakeutuvat perussuomalaisten äänestäjiksi? Vai onko puolueen äänestäjäkunta profiililtaan sellaista, jossa väestötasolla on enemmän terveysongelmia? Näitäkin selvittelemme vielä.
Kokoomus olisi pienpuolue, jos...
Ihmisillä, jotka kärsivät terveysongelmista, on paljon voitettavaa tai hävittävää. Poliittiset päätökset jakavat valtaa ja varoja. Oli sitten kyse paljon sairastavien tarvitsemista julkisista palveluista, leikkauksista terveydenhuoltoon, oman asuinalueen terveyskeskuksesta ja vaikkapa vallasta sotessa.
Sairaudet erottelevat myös äänestämistä ja äänestämättä jättämistä. Äänestysaktiivisuus on terveeksi itsensä tuntevilla jopa 13 prosenttiyksikköä muita korkeampi.
Viime eduskuntavaalienkin tulos näyttäisi varsin erilaiselta, mikäli äänestysnumeroa kopissa piirrettäisiin pelkän terveydentilan perusteella.
Tutkija Lauri Rapeli sanoo, että jos sairaiksi itsensä tuntevat olisivat äänestäneet, kokoomus olisi yltänyt vain pienehköksi puolueeksi yhdeksällä prosentilla. Mutta jos ajatusleikki käännetään toisinpäin, kokoomus olisikin suosituin puolue.
– Kannatukseltaan jopa 30 prosettia, mikäli terveytensä erittäin hyväksi kokevat olisivat äänestäneet.
Kaikkien ääni ei selvitymistaistelussa kanna
Kaikkien ääni - vammaisten, sairaiden vanhusten, mielenterveyspotilaiden - ei välttämättä kuulu päätöksenteossa. Näin on, vaikka suurimmat politiikan asialistan kysymykset nivoutuvat juuri terveyspalvelujen järjestämiseen.
Heikko terveys myös vähentää luottamusta poliittisiin päättäjiin. Luotto vaikkapa EU:hun on terveiksi itsensä tuntevilla muita vahvempaa.
Vakavat terveysongelmat aiheuttavat myös huolta ja stressiä ihan arkipäivän tavallisista toimista selviytymisessä. Näin luottamus kanssaihmisiin ja poliittisiin toimijoihin saattaa myös laskea.
– Sen sijaan nuorten kohdalla ei voida vetää yhtä varmoja johtopäätöksiä äänestämisestä ja puoluevalinnoista kuin muiden ryhmien osalta. Tosin luottamus perusturvan riittävyyteen on nuorilla vanhempia heikompaa.
Sairaat ja sairaaksi itsensä tuntevat ihmiset eivät kuitenkaan näyttäydy vallan passiivisina. Arvioitu heikko terveys esimerkisi lisää todennäköisyyttä osoittaa tukea puolueelle tai ehdokkaalle, kertoo pohjoismainen tutkimus. Nämä ihmiset osallistuvat mielenosoituksiin ja ottavat yhteyttä päätöksentekijöihin itse.
– Itse asiassa monilla, joilla on terveysongelmia on myös aika korkea poliittinen motivaatitaso. Halutaan vaikuttaa asioihin, joilla on aika suurtakin merkitystä, Rapeli sanoo.