Pääministeri Juha Sipilän mukaan Suomi ei suhtaudu nihkeästi EU:n yhteisen puolustukseen kehittämiseen. Siitä esimerkkinä Sipilä mainitsee alkukesän hahmotelman, jonka Suomi ja Ranska julkistivat yhdessä.

Juncker esitti, että EU:n pitäisi perustaa yhteinen päämaja EU:n ulkomaan operaatioita varten. Siitä Sipilä ei innostu.

– Konttoriesitys nyt on ehkä liian ohut näin isossa asiassa että katsoisin tätä vähän niin kuin laajemmin ja syvemmin, Sipilä totesi eduskunnan täysistuntoon tullessaan.

Ulkoministeri Soini oli samoilla linjoilla. Soini muistutti myös, että EU:lla on jo nopean toiminnan joukot, joita ei ole käytetty kertaakaan.

– Ei EU-armeijaa, ei sillä niin kuin mitään tulevaisuutta ole, mutta EU:n yhteisellä ulko-, turvallisuus- ja puolustusyhteistyöllä esimerkiksi huoltovarmuus, materiaalihankinnat, harjoitustoiminta, tämän tyyppisillä on, Soini luetteli.

Rahaa vain harkittuihin hankkeisiin

Sipilän mielestä Junckerin ehdotus investointiohjelman keston ja määrän tuplaamista on sen sijaan kannatettava. Näin suomalaiskomissaari Jyrki Kataisen hallinnoiman rahaston rahat nostetaisiin 630 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä.

– Tämä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Suomi on pystynyt hyvin hyödyntämään niitä ja niillä ollaan samassa paljon aikaiseksi. Mutta ennen kuin lähdetään rahat tuplaamaan niin täytyy kyllä huolellisesti selvittää, mitä niillä on koko Euroopan laajuisesti saatu aikaiseksi, Sipilä alleviivaa.

– Ei me tarvita yhtään sellaista satamaa tai lentokenttää, jota ei sitten oteta käyttöön, Soini jatkoi.

Turvaa vain vapaaehtoisesti

Juncker peruutti myös viime vuonna esittelemästään hankkeesta siirtää turvapaikanhakijoita Välimeren rannoilta muihin EU-maihin. Junckerin mukaan jäsenmaita ei voi pakottaa solidaarisuuteen. Erityisesti Puola ja Unkari ovat olleet kaikkien jäsenmaiden vastaanottovelvoitetta vastaan.

– Se mitä Juncker sanoi, että avun täytyy lähteä sydämestä ja sen täytyy olla vapaaehtoista, se on ollut Suomen linja koko ajan. Mä luulen, että tämä edustaa nyt aika lailla sellaista EU-konsensusta. Hän totesi myös, että yhteisvastuuta on löytynyt ja niissä päätöksissä mitkä ollaan yhdessä tehty, Suomi on esimerkillisesti toimeenpannut ne, Sipilä muistutti.

Soinin silmään oli pistänyt juuri tämä kohta Junckerin puheesta.

– Hän ilmoitti, että pakolaiskriisin taakanjako pitää tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta. Juncker on tullut perussuomalaisten linjoille, Soini veisteli.