Olitte tänään keskustelemassa Migrin työntekijöiden kanssa muun muassa työpaineista. Millaisia asioita työntekijät kertoivat?

Kyllä he toivat esille, että paljon on työtä ja kertoivat työn luonteesta. Se ei ole mitään helppoa työtä, koska pitää saada selville ihmisen elämästä, mistä hän on tullut ja mihin hän on menossa. He sanoivat, että tosi vaativaa työtä se on. He kokivat kuitenkin työn hyvin mielekkääksi ja he tietävät, että ruuhka on nyt tässä ja kun näitä saadaan selvitettyä, se vähän helpottaa. He kertoivat, että johtamiseen, eri prosesseihin ja tiimityöhön on kiinnitetty huomiota, ettei kenenkään tarvitse yksin tehdä niitä päätöksiä. Voi aina konsultoida kollegaa. On myöskin saatavissa keskusteluapua.

Paineita on ja kova kiire on varmaan siihen yksi syy?

Kyllä. Juttelin luottamusmiehen kanssa myöskin ja kysyin, tietääkö luottamusmies, onko ongelmia. Hän sanoi, että hänelle ei ole ongelmat tulleet esille. Hän ei tiennyt niistä, mitä hän luki lehdestä. Hän nyt tietenkin herkemmällä korvalla ja silmällä tarkastelee tilannetta ja pyrkii selvittämään, että kenellä tällaista mahdollista tunnetta on.

Sisäministeriön tiedotteessa sanoitte, että laatu on määrä tärkeämpää. Tarkoittaako se, että päätöksiä voidaan tehdä vähemmän?

Turvapaikkahakemusten määrällisiä tavoitteita on varmasti asetettu, mutta kyllä kuitenkin laatukylki edellä pitää mennä. Laadun kustannuksella ei pidä mennä, koska jos laatu heikkenee niin se kertautuu ja se on inhimillisesti ongelmallista mutta myös taloudellisesti. Huono laatu näkyy aina seuraavissa vaiheissa.

Maahanmuuttovirasto tekee tällä hetkellä 700 pääätöstä viikossa. Voidaanko siitä tulla alaspäin, jos se parantaa laatua?

Ei me sillä tavalla puhuttu mistään määristä. Totesin, että muistakaa, että laatu on se, johon satsataan joka tapauksessa.

Helsingin Sanomissa nimettömästi kommentoineet Migrin työntekijät ovat sanoneet tuntevansa, että heiltä vaaditaan aiempaa enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Vaaditaanko?

En ainakaan minä ole vaatinut eivätkä he kertoneet tällaisesta mitään.

Vielä alkuvuodesta lähes puolet Suomeen tulleista irakilaisista sai myönteisen päätöksen ja nyt prosentti on pudonnut 14:ään. Mistä tämä johtuu?

En osaa tähän vastata. Luotan siihen, että virkamies jokaisen hakemuksen arvioi.

Euroopan maissa keskimäärin 64 % irakilaisista on saanut tänä vuonna turvapaikan ja Suomessa tämän vuoden aikana 26 %. Tämän valossa ei näytä siltä, että Suomi on linjassa muiden Euroopan maiden kanssa vaan esittäydymme tiukempina.

Minun pitää luottaa siihen, että jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti kuten lakikin sanoo.

Vaikuttaako poliittinen tahto päätösten tekemiseen?

Politiikka vaikuttaa siihen, minkälaista lainsäädäntöä me tehdään. Migrin päätökset tehdään sen lain mukaan, joka on ensiksi tehty poliittisilla harkinnoilla. Meidän kaikki lainsäädäntö perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Kaikki muutokset ovat menneet perustuslakivaliokunnassa läpi. Me emme ole millään lailla poikkeava muista maista, me olemme vain yhtenäistäneet käytäntöjä viime aikoina ja se on sitä poliittista päätöksentekoa. Se, mitä Migrissä tapahtuu yksilöllisesti, se on aina virkamiehen ja tiimin lopullinen päätös. Ja tietysti pitää odottaa, että se on lainmukainen. Meillähän on vielä oikeuskäytäntö, että jos hakija kokee, että se on väärä päätös, hän voi aina valittaa siitä.