Ara-asuntojen asukasvalinta
Helsingin vuokra-asuntoyhtiön ja Y-Säätiön mukaan ARA-asuntojen tulorajat eivät toisi yhtään uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa lisää. Päinvastoin, niiden käyttöönotto lisäisi hallinnollista byrokratiaa, kannustinloukkuja ja asuinalueiden segregaatiota.
– Pidän tällaista hyödyttömänä ja tarpeettomana toimenpiteenä. Käytännössä nykytilanne ei muuttuisi. Meidän hakijoista 85 prosenttia tienaa alle 2 500 euroa kuukaudessa. Asunnot menevät jo nyt kaikkein pienituloisimmille, jos voimassa olevia ohjeita noudatetaan, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen painottaa.
– Tämä on enemmänkin tällainen temppu, jonka seuraukset voivat olla hyvinkin ongelmallisia, hän jatkaa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallitus harkitsee riittävän alhaisten tulorajojen palauttamista ARA-asuntoihin, jotta asunnot päätyisivät pienituloisille.
Asunnoissa asuu nyt myös keski- ja hyvätuloisia, joille ne eivät ole tarkoitettu. Orpo aikoo selvittää asiaa ja konkreettisia ratkaisuja on luvassa ensi kevään kehysriiheen mennessä.
Myös Helsingin Asunnot Oy:n eli Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö tuomitsee Orpon aikeet.
– Puhutaan, että normeja pitäisi purkaa ja byrokratiaa vähentää, mutta tämähän lisäisi sitä asukasvalinta- ja asunnonvaihtotilanteissa. Pääongelmaan tämä ei toisi ratkaisua eli kohtuuhintaisia asuntoja ei tulisi yhtään enempää, Närö sanoo.
Asukkaiden tuloja ei syynätä valinnan jälkeen
Heka tai Y-Säätiö eivät tarkasta asukkaidensa tulotasoa määräajoin. Juha Kaakinen tyrmää koko ajatuksen, ja sanoo sen johtavan käytännössä määräaikaisiin vuokrasopimuksiin.
– Se olisi vielä tulorajojakin suurempi ongelma. Pidän erittäin epätoivottavana, että vuokratalojen asukkailla olisi määräaikaiset vuokrasopimukset, Kaakinen miettii.
Jaana Närön mukaan lopputuloksena olisi jälleen uudenlainen kannustinloukku. Voi kysyä, kannattaako työtä ottaa vastaan, jos lopputuloksena on asunnon menetys nousseiden tulojen takia.
Hekan toimitusjohtaja katsoo, että tulorajojen palauttaminen tuhoaisi toimet, joita Helsingissä on tehty alueiden eriytymisen estämiseksi. Halutaanko nyt, että vähätuloiset asuvat tulevaisuudessa vain tietyillä alueilla?
– Helsinki on sijoittanut eri asuinalueille omistus- ja vuokra-asuntoja. Pyrimme myös sijoittamaan taloihin eri tulotason omaavia asukkaita, jotta välttyisimme segregaatiovaikutuksilta. Korostaisin vielä, että kyse ei ole korkeatuloisista, Närö sanoo.
10 000 asuntokuntaa tienaa liian paljon
Minkä kokoluokan ongelmasta sitten on kyse, jos hyvätuloinen asuu pienituloisille tarkoitetussa asunnossa?
Ympäristöministeriö selvitti vuonna 2014, kuinka paljon hyvätuloisia asuu ARA-asunnoissa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen mukaan kahteen korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvia asuntokuntia oli yhteensä yhdeksän prosenttia eli noin 9 800 asuntokuntaa. Tarkka euromääräinen tuloluokka vaihteli sen mukaan kuinka monta jäsentä kotitalouteen kuului.
Juha Kaakinen ja Jaana Närö eivät pidä ongelmaa suurena.
Kaakisen mukaan on hyvä, että vuokra-asunnoissa asuu erituloisia ihmisiä. Närön mielestä on normaalia, että vuosien saatossa asukkaiden tuloissa ja varallisuudessa voi tapahtua nousuja ja laskuja elämäntilanteen mukaan.
– Parempituloiset etsivät luonnostaan jossain vaiheessa muita asumisvaihtoehtoja kuten asumisoikeus tai Hitas. Jos siellä on jokunen, jonka tulotaso on noussut asumisen aikana, niin kannattako heidän takiaan tehdä näin isoja lakimuutoksia, Närö penää.
Hallitus voisi ratkaista ensin tonttiongelman
Petteri Orpo puhui myös pienituloisille suunnatun ARA-rakentamisen vauhdittamisesta. Taustalla vaikuttaa hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ei ole tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja, vaikka töitä löytyisikin. Orpo mainitsi myös rakentamisen normien höllentämisen. Hän nosti yhdeksi keinoksi autopaikkavaatimuksista tinkimisen.
Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö huomauttaa, että kunnat voivat jo nyt päättää vapaasti, kuinka paljon autopaikkoja rakennetaan uudiskohteisiin.
Närö ja Kaakinen luettelevat tulorajoja ja autopaikkoja tehokkaampia keinoja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saamiseksi.
Molemmat nostavat keskeiseksi ikuisuusongelman, pääkaupunkiseudun tonttipulan. He kyllä rakentaisivat lisää valtion tukemia vuokra-asuntoja, jos kunnat kaavoittaisivat enemmän tontteja.
– Tämä on ydinkysymys, joka lähtee kaavoituksen poliittisista ratkaisuista. Pitäisikö kohtuuhintaisten asuntojen osuutta uusilla asuinalueilla nostaa nykyisestä 20 prosentista? Jos vertaa tulotasotilastoja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan, onhan siinä aika epäsuhta, Y-Säätiön Juha Kaakinen kysyy.
Jaana Närö kaipaisi viilausta myös rakentamisen tukiin. Hänen mielestään ARA:n nykyiset pitkän korkotukilainan ehdot ovat niin huonot, etteivät ne kiinnosta rakentajia.
– Käytännössä tukea ei ole ollenkaan, mutta vastapainoksi tulee valtava määrä rajoituksia. Tällä hetkellä näillä ehdoilla rakentavat vain meidän kaltaiset kuntayhtiöt ja Y-Säätiö sekä Nuorisoasuntoliitto. Pitäisi löytää myös muita rakentajia, Närö kertoo.
Näillä keinolla olisi enemmän vaikutusta työvoiman saatavuuteen, mikä taas säteilisi elinkeinoelämään ja lopulta siihen hallituksen peräämään kilpailukykyyn.