Espoon kaupunginhallitus saa tänä iltana käsittelyynsä kesäkuussa laaditun talousarvion kehyksen.

Valtuustoryhmät neuvottelivat kesällä budjettiin kymmenen miljoonan euron lisäyksen sisäilmaongelmista kärsivien koulujen ja päiväkotien akuuttiin korjaustarpeeseen.

Erimielisyytä aiheuttaa nyt se, sisältyykö akuutti korjausraha Espoon 280 miljoonan euron investointikattoon vai onko se ylimääräistä rahaa investointikaton päälle.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Inka Hopsun käsityksen mukaan koulujen ja päiväkotien akuuttiin korjaukseen tarkoitettu lisäraha pitäisi ehdottomasti irrottaa investointikatosta. Hän pelkää, että muutoin esimerkiksi tiehankkeet voivat mennä koulujen korjaamisen edelle.

– Onnistutaanko jo harkittujen hankkeiden kustannustasoa laskemaan, miten se tapahtuisi tai joudutaanko jo jotain suunniteltua hanketta lykkäämään, jos äkilistä korjausrahaa tarvitaan kouluille ja päiväkodeille, Hopsu kysyy.

Myös jäähalleja korjauslistalla

Myös kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja, SDP:n Markku Sistonen vastustaa akuutin korjausrahan sisällyttämistä investointikattoon.

– Silloin tämä on silmänkääntötemppu, jos luvataan rahaa koulukorjauksiin ja sitten todetaan, että ei sitä rahaa olekaan, koska investointikatto ylittyy muuten. Se pitää vaan ymmärtää ja hyväksyä, että näiden koulujen ja päiväkotien korjaaminen kestää vielä useita vuosia. Esimerkiksi Tapiolassa moneen kouluun olisi pitänyt tehdä peruskorjaukset jo aikaa sitten, Sistonen sanoo.

Lähes kolmekymmentä vuotta liikunnan opettajana työskennellyt Sistonen puhuu myös urheiluhallien kunnostamisen puolesta, jotka nekin ovat nuorten ja lasten käytössä.

– Matinkylän jäähalli suljettiin huonon sisäilman vuoksi. Myös Laaksolahden jäähalli on ollut muutaman vuoden tyhjillään. Se meni niin huonoon kuntoon, koska kattoremonttia ei tehty.

Kokoomus: Tehokkuutta, ei lisää veroja

Kun Espoon väkimäärä kasvaa, palvelutuotantoon ja investointeihin kohdistuu lisää paineita. Vihreät ja demarit haluaisivat nostaa Espoon kunnallisveroprosenttia 0,25-0,50 prosenttiyksikköä nykyisestä 18:sta. Ryhmiä huolestuttaa erityisesti lasten tilanne.

– Budjettiesitys kyllä kasvaa edellisvuodesta, mutta kun lapsimäärä kasvaa, niin lapsikohtainen raha pienenee, Hopsu sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki kokoomuksesta säilyttäisi kuitenkin veroprosentin ennallaan.

– Huomio kohdistuu nimenomaan kaupungin palvelujen tuottamiseen, että miten prosesseja saadaan parannettua siten, että pystytään tuottamaan palveluita tehokkaammin. Se on veronmaksajien etu.

Espoon kaupunginvaltuusto päättää veroprosentista parin viikon kuluttua.