Mistä on kyse?
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei tuonut tänään maanantaina pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien yhteistä sote-esitystä kaupunginhallituksen kokoukseen, vaikka niin oli aiemmin luvattu.
– On harmiteltavaa, että kaupunginjohtajat eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen esityksen yksityiskohdista. Tietysti toivoimme, että olisimme saaneet sen kaupunginhallitukseen tänään, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki, kok.
Rauhamäen mukaan Pajunen ei perustellut kaupunginjohtajien vitkuttelua sen kummemmin. Rauhamäki uskoo, että esitys saadaan kaupunginhallitukselle viikon kuluttua eli elokuun 29. päivänä.
– Esityksen synnyttäminen ei ole helppo tehtävä kaupunginjohtajille. He jatkavat ponnisteluja tällä viikolla, Rauhamäki sanoo.
Ehtiikö pääkaupunkiseudun sote-esitys ministeriöön ajoissa?
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat luvanneet luovuttaa oman esityksensä pääkaupunkiseudun erillisestä sote-ratkaisusta sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä. Jos esitys ei miellytä ministeriötä, pääkaupunkiseudun kunnat saattavat joutua taipumaan samaan sote-malliin muiden kuntien kanssa.
Sitä kaupunginjohtajat eivät halua, sillä heidän mukaansa pääkaupunkiseudun kunnat tarvitsevat oman erillisratkaisunsa muun muassa väestön, syrjäytyneiden ja maahanmuuttajien suuren määrän vuoksi.
Kaupunginjohtajat esittivät yhteisen tahtotilansa huhtikuussa, jonka jälkeen virkamiesjohto on valmistellut esitystä jälleen kaupunginjohtajien hyväksyttäväksi. Kaikkien osapuolten mukaan yhteinen tahtotila on vahva, mutta tulokset antavat vieläkin odottaa itseään.
Kokoomuksen Rauhamäki ja sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki eivät usko, että esitystä saadaan lähtemään ministeriöön elokuun loppuun mennessä.
– Se ei tule onnistumaan. Luottamushenkilöorganisaatio kokoontuu sen verran väljästi, että ei ihan siihen ehditä. Mutta tässä matkan varrella on ollut niin monta pysähdystä ja stoppia, että jos pääkaupunkiseudulta on kuitenkin tulossa esitys, niin ehkä maan hallitus voi sitä pari päivää odottaa, Pajamäki sanoo.
Ovatko uudet vaalit tarpeen?
Kuten sote-uudistus aiheuttaa kitkaa valtakunnallisella tasolla, niin erimielisyyksiä on odotettavissa myös kuntapoliitikkojen keskuudessa. Näkemykset eroavat muun muassa vaalien järjestämisestä.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs ja kokoomuksen Tatu Rauhamäki haluavat suorat vaalit pääkaupunkiseudun sote-alueelle, jotta demokratia säilyy päätöksenteossa.
– Me näemme arvoa sillä, että pääkaupunkiseudun alueella on suorat vaalit. Jos siirretään merkittävä päätösvalta uudelle elimelle, niin siinä olisi vaaleissa valitut päättäjät, eikä kuntien nimittämiä edustajia. Näin vältetään sitä, että jokainen ajaa oman kuntansa asiaa, kun tavoitteena on taata ihmisille riittävän tasoiset sote-palvelut, Kivekäs sanoo.
Sdp:n Pajamäki kuitenkin suhtautuu epäilevästi uusiin vaaleihin, koska kunnallisvaalienkin äänestysprosentissa on toivomisen varaa.
– Suorien vaalien suhteen mietin sitä, että voi olla vaikeaa motivoida ihmisiä äänestämään moniin vaaleihin.
Käykö valinnanvapaus kalliiksi?
Myös valinnanvapaus ja julkisen sektorin rooli palvelutuottajana aiheuttaa erimielisyyttä. Pajamäki pitää ensiarvoisen tärkeänä, että julkinen sektori säilyttää vahvan aseman sote-palveluiden tuottajana, jota yksityissektori voi vain täydentää.
– Silloin voidaan varmistaa näiden palveluiden laatu ja valikoiman riittävyys tulevaisuudessa.
Rauhamäki ei kuitenkaan usko, että pääkaupunkiseutu voisi tehdä kovin suuria poikkeuksia valtakunnallisista linjauksista, vaikka alue saisi oman erillisratkaisunsa.
– On mahdotonta kuvitella, että täällä pääkaupunkiseudulla päädyttäisiin johonkin toisenlaiseen ratkaisuun, jos valinnanvapaus muualla maassa toteutuu ja julkinen tuottaja perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa asetetaan kilpailevaan asemaan niin, että asiakas saa päättää, mistä hän palvelunsa hakee.
Vihreiden Kivekäs puolestaan näkee valinnanvapaudessa sekä hyötyjä että haittoja.
– On hyvä ajatus, että ihmisillä on mahdollisuus valita vapaammin palveluita. On kuitenkin epätodennäköistä, että samalla voitaisiin alentaa kustannuksia. Ainakin Ruotsissa valinnanvapaus on luonut terveydenhuollon asiakkaille etuja ja hyötyjä, mutta kustannustaso on noussut. On vaikea nähdä, miksei näin kävisi meilläkin.
Sekä Kivekäs että Rauhamäki kannattavat valtion suoraa rahoitusmallia, vaikka pelkäävät samalla, että pääkaupunkiseutu joutuu rahoittamaan muiden kuntien palveluja vielä nykyistäkin enemmän.
– Maan hallituksen esitykseen sisältyy tausta-agenda, että pääkaupunkiseudulta siirretään rahaa muualle Suomeen, tämän hetkisissä arvioissa 150 miljoonaa. Koko maan pitäminen asuttuna on tärkeää, mutta nykyinen taso, millä rahaa muualle siirretään, on jo riittävä, Kivekäs sanoo.