Budjettiesityksen valmistelua vetää ensimmäistä kertaa kokoomuksen uusi puheenjohtaja Petteri Orpo. Valtiovarainministerin mukaan budjetin kasaamista helpottanee se, että ministeriöt ovat pysyneet keväällä sovituissa menokehyksissä.
Kiistat ratkaistaan budjettiriihessä
Valtiovarainministeri Petteri Orpo johtaa valtion ensi vuoden talousarvion valmistelua.
Ministeri ja ministeriön virkamiesjohto kokoontuvat keskiviikkona kaksipäiväiseen neuvotteluun, jossa lyödään lukkoon valtiovarainministeriön budjettiesitys.
Eri ministeriöt ovat jättäneet omat budjettitoiveensa valtiovarainministeriölle, ja ministeriökohtaiset budjettineuvottelut käydään ensi viikolla.
Koko hallitus käsittelee valtion ensi vuoden tuloja ja menoja valtiovarainministeriön esityksen pohjalta budjettiriihessä elo-syyskuun vaihteessa.
Riihessä ratkaistaan eduskunnalle annettavan hallituksen budjettiesityksen lopullinen sisältö.
– Kahdenvälisissä neuvotteluissa ministereiden kanssa ei ole suuria kiistakysymyksiä, eli voidaan keskittyä kokonaisuuteen ja tällä hetkellä kaikkein tärkeimpään asiaan eli työllisyyteen, Orpo ennakoi.
1. Työllisyys
Työllisyys on valtion ensi vuoden budjetin keskeisin asia. Rahaministeri Orpo on korostanut, että hallituksen tavoitteista 72 prosentin työllisyysaste on kaikkein kauimpana. Mikäli tavoitteeseen ei päästä, tulevissa kehys- ja budjettineuvotteluissa hallitus on uusien leikkausten edessä.
Suomessa on väkinäisestä talouskasvusta huolimatta syntynyt uusia työpaikkoja, mutta samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt. Orpon mukaan erityistä huomiota pitää jatkossa kiinnittää siihen, että työnhakijat ja avoimet työpaikat löytävät toisensa.
Kilpailukykysopimus sitoo hallituksen käsiä, eikä merkittävien työmarkkinauudistusten tekeminen ole syksyn budjettiriihessä mahdollista. Siksi hallitus keskittynee erityisesti työn vastaanottamisen ja tarjoamisen kannustimiin sekä työn perässä muuttamisen helpottamiseen.
2. Työn verotus
Petteri Orpon lähtökohta budjettineuvotteluissa on, ettei hän valtiovarainministerinä aja yhdenkään veron kiristämistä.
Hallitus on kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä luvannut keventää palkansaajien verotusta. Verotusta alennetaan vähintään 415 miljoonalla eurolla, ja jos sopimuksen kattavuus nousee yli 90 prosenttiin palkansaajista, verovähennykset ovat 515 miljoonaa.
– Työn verotuksen keventäminen on tärkein elementti, jolla saadaan ihmisiä tekemään töitä. On halvempaa työllistää ja järkevämpää ottaa työtä vastaan. Se on järkevintä veropolitiikkaa, Orpo perustelee.
Veronalennusten lopullisen määrän lisäksi auki on vielä se, miten kevennykset kohdennetaan.
3. Varainsiirtovero
Yksi työn perässä muuttamisen helpottamiseksi kaavailluista ehdotuksista on asuntokaupan varainsiirtoveron kevennys. Sillä pyritään nopeuttamaan asunnon myyntiä, jos töitä olisi tarjolla toisella paikkakunnalla.
Varainsiirtoveron huojennuksesta ei ole tehty vielä päätöksiä, mutta aiheesta on tarkoitus keskustella budjettiriihessä. Petteri Orpon mukaan mahdollisen kevennyksen suuruus olisi kokoluokaltaan noin sata miljoonaa euroa.
4. Investointivaraus
Päähallituspuolue keskustassa on kesän aikana ilmennyt halua palauttaa niin kutsuttu investointivaraus. Näin yritys voisi tehdä verotettavasta voitostaan varauksen, josta ei maksettaisi veroja. Jos yritys käyttäisi varauksen tietyn ajan kuluessa investointiin, sen ei tarvitsisi maksaa varaukseen liittyvää yhteisöveroa edes jälkeenpäin.
Varauksen tarkoitus on lisätä investointeja ja luoda siten uusia työpaikkoja, mutta valtiovarainministeripuolue kokoomus ei ole toistaiseksi ehdotukselle lämmennyt.
Hallitus on sopinut yritysverouudistuksen selvittämisestä, mutta työ valmistuu vasta syksyn aikana. Kokoomuksessa katsottaisiin selvityksen tulokset ensin ja tehtäisiin yritysveropäätöksiä vasta keväällä.
– Haluan pitää tästä aikataulusta kiinni, en tehdä yritysverotuksen osalta hätiköityjä päätöksiä, Petteri Orpo sanoo.
5. Yrittämisen kannustimet
Valmistelussa on kuitenkin useita uudistuksia, jotka tukevat yrittäjyyttä. Yrittäjyysvähennyksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.
– Paljon uudistuksia on jo nyt tulossa ja putkessa. Maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen, kotitalousvähennyksen parantaminen sekä uudistus lahja- ja perintöverotukseen ja sukupolvenvaihdoksiin, Orpo listaa.
6. Velkaantuminen
Hallituksen tavoitteena on saada valtion velkaantuminen kuriin. Kuluvana vuonna Suomi velkaantuu rahaministeri Orpon mukaan arviolta 5,7 miljardia euroa.
– Velan määrä tarkentuu, kun budjettityö saadaan valmiiksi. Lähtökohta on kuitenkin se, että meidän pitää jatkaa velkaantumisen taittamista. Lähden siitä, että ensi vuoden budjetti rakennetaan niin kuin on tavoitteeksi asetettu eli velkaantumisen määrä vähenee.
7. Maatalous
Suomalainen maatalous on taloudellisissa vaikeuksissa. Suomi on saamassa 7,5 miljoonan euron EU-tukipaketin maataloudelle, jolla voidaan ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan helpottaa hieman erityisesti Venäjä-pakotteista kärsineen maitoalan ahdinkoa.
Lisätukea maataloudelle ei budjettiriihestä välttämättä ole tulossa. Rahavarainministerin mukaan valtion säästötavoitteiden takia kirstu ei hevillä aukea.
– Nyt on oleellisinta, ennen kuin mietitään rahaa, että käydään kaikki muut keinot läpi, miten maatalouden kannattavuutta ja markkinoita voidaan parantaa, jotta tuottaja saa paremman hinnan tuotteilleen, Petteri Orpo toteaa.
8. Päivähoitomaksujen korotukset
Hallituksen yritys paikata julkista taloutta lasten päivähoitomaksuja korottamalla pysähtyi keväällä eduskuntaan.
Valtiovarainministeri Orpo toivoo, että hallitus löytäisi paremmat keinot noin sadan miljoonan euron säästöjen löytämiseksi. Orpon mukaan kysymys on myös siitä, että työn vastaanottamisen kynnys ei saisi päivähoitomaksujen kautta nousta.
– Päivähoitoasiasta täytyy keskustella hallituksen sisällä. Päätöksiä tehdään budjettiriihessä, Orpo kertoo.
9. Poliisin määrärahat
Suomessa on noin 7 200 poliisia, mutta lähivuosina määrä on tarkoitus vähentää noin 7 000 poliisiin. Valtiovarainministeri Orpon mukaan ensi vuonna poliisi tulee kohtuullisesti toimeen, mutta seuraavan kehyskeskustelun sekä hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä poliisin rahoja on määrä puntaroida tarkemmin.
10. Lisäleikkaukset
Suomen vaatimaton talouskasvu supistaa hallituksen pelivaraa. Jos talous käy jatkossa edelleen säästöliekillä, edessä on todennäköisesti lisäleikkauksia. Orpon mukaan ensi vuonna tehdään jo ennalta sovittuja leikkauksia, mutta lisäleikkaukset riippuvat työllisyyden kehityksestä sekä mahdollisista yllättävistä menoeristä.
– Mutta katsotaan nyt. Nämä tarkentuvat tässä tulevan viikon ja tulevien viikkojen aikana.