Yhteisen kaluston käyttöä, satamien ja lentokenttien yhteiskäyttöä, yhteisiä materiaalihankintoja, yhteisiä harjoituksia, yhteinen tilannekuva siitä, mikä turvallisuustilanne Suomen ja Ruotsin sekä Pohjoismaiden ympärillä on. Syvenevä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tulee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan olemaan käytännönläheistä.
– Yhteisiä kalustohankintoja, valmistuksen puoluella tehdäänkin jo yhteistyötä. Yhteistä tilannekuvaa jaetaan, harjoitellaan yhdessä ja niin edespäin, Sipilä sanoi Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla Turussa.
Sen sijaan syvenevä yhteistyö ei Sipilän mukaan tarkoita askelta kohti yhteistä puolustusliittoa.
– Valtioliittoa ja sotilasliiton omaisia piirteitä emme hae tällä yhteistyöllä.
– Yhteistyötä syventämällä päästään huomattavasti nykyistä pidemmälle.
Turvallisuuspoliittiset keskustelut jatkuvat sunnuntaina presidentti Sauli Niinistön kesäasunnolla Kultarannassa, jossa Sipilä tapaa Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin, tarkoituksena on käydä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selontekoa yhdessä läpi.
Natoon haetaan käsi kädessä
Tänä keväänä tehdyn Nato-selvityksen mukaan Suomen ja Ruotsin pitää tehdä ratkaisu mahdollisesta Naton jäsenyyden hakemisesta yhdessä.
– Selvityksen keskeisimpiä johtopäätöksiä oli, että päätökset vaikuttavat toisiinsa. Kukin maa tekee päätöksensä itse, mutta toisen päätös vaikuttaa toiseen ja tämän alueen turvallisuusympäristöön, Sipiilä sanoi.
Sipilä vakuuttaa, ettei Ruotsi livahda Natoon ilman Suomea, tai päinvastoin.
– Se oli ensimmäisiä asioita, mistä löimme kättä [Ruotsin pääministeri] Stefan Löfvenin kanssa, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran viime kesänä, että tällaisessa asiassa emme toisiamme yllätä, Sipilä sanoi.
Liikkumavara Naton suhteen tärkeä
Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä uuden selonteon perusteella nopeammin kuin ennen. Vuoden 2011 linjauksessa hakeminen suljettiin pois silloisen vaalikauden ajaksi. Nyt muotoilu on samanlainen kuin vuoden 2007 selonteossa.
Sipilän mukaan turvallisuustilanne Itämerellä on muuttunut nopeasti, minkä takia on hyvä, että käsiä Natoon hakemiselle ei ole sidottu. Suomen suhde sotilasliittoon ei ole silti hänen mukaansa muuttunut.
– Tilanne, kuten on nähty, on muuttunut hyvin nopeasti. Se että löisimme kannan kiinni neljäksi vuodeksi ei ole hyvä asia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tarvitaan liikkumavaraa, Sipilä sanoi.
Nykyisen liikkumavara sallii Suomelle Nato-jäsenyyden harkitsemisen, jos turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö vaikeutuu. Sipilän mukaan vaikeutuneen tilanteen skenaariota ei ole valmiina tarjottimella vaan arviointi tehdään tarvittaessa.
– Sen kuvaaminen ei ole mahdollista, kaikkiin skenaarioihin pitää varautua, ja olla valmis tekemään johtopäätöksiä.
Dialogi Venäjän kanssa toimii
Suomi on muiden EU-maiden joukossa tuominnut Krimin miehityksen ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa sekä asettanut sen vuoksi pakotteet. Sipilä korostaa, että siitä huolimatta keskusteluvälit Venäjän on säilytettävä hyvinä.
Esimerkiksi turvapaikanhakijatilanteen ratkaiseminen on Sipilän mukaan merkki siitä, että lisäämällä Venäjän kanssa on mahdollista päästä positiivisiin päätöksiin.
– Keskustelut pakotteista tiivistyvät syksyn aikana. Esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk lupasi vierailullaan Suomessa, että käydään erillinen Venäjä-keskustelu lokakuun Eurooppa-neuvostossa. Sipilä kertoi.