Brittilehdistön kolumnistit ovat tänään tuominneet laajasti vihamielisyyden kansanedustajia kohtaan. 41-vuotias työväenpuoluetta parlamentin alahuoneessa edustanut Jo Cox kuoli, kun häntä ammuttiin ja puukotettiin Pohjois-Englannissa Birstallissa.

Myös yleisö on reagoinut voimakkaasti; Twitterissä ihmiset ovat kiittäneet omia kansanedustajiaan #ThankYouMP-kampanjassa.

Epäilty surmaaja on 52-vuotias paikallinen mies, jota on kuvattu yksinäiseksi sudeksi ja jolla kerrotaan olleen uusnatsisympatioita.

Tammikuussa psykologian alan lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan joka viidettä kansanedustajaa vastaan on Britanniassa hyökäytty tai yritetty hyökätä. Journal of forensic psychiatry and psychology -julkaisun mukaan jopa 80 prosenttia on kokenut tunkeilevaa tai aggressiivista käytöstä.

Guardianin kolumnisti: Ilmapiiri on todella likainen

Vasemmistolaisena pidetyn Guardian -lehden kolumnisti Polly Toynbee on sitä mieltä, että hyökkäystä julkisen viran haltijaa kohtaan ei voi tarkastella irrallisena tapahtumana, vaan osana ilmapiiriä, jossa poliitikkoja halveksutaan.

Toynbee kohdistaa sanansa Britannian eroa Euroopan unionista kannattavalle leirille, jonka jyrkin siipi käyttäytyy hänen mukaansa vastuuttomasti lietsoessaan muun muassa syyrialaisten pakolaisten vastaista mielialaa.

– Uskon, että he (osa Brexitin kannattajista) eivät ole vastuussa itse hyökkäyksestä, mutta kylläkin tämänhetkisestä ilmapiiristä: kiihottavasta puheesta, sormellaosoittelusta ja rasismista, Toynbee kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että Jo Cox työskenteli ennen kansanedustajan työtään useissa humanitaarissa järjestöissä ja puolusti avoimesti syyrialaisten pakolaisten oikeutta hakeutua Eurooppaan.

Independentin kolumnisti: Väkivallalla on pitkä historia

Vasemmisto-liberaalin The Independentin poliittinen kommentaattori John Rentoul muistuttaa, että kansanedustajia vastaan on hyökätty aikaiseminkin. Ilmiötä on hänen mukaansa vaikea yleistää.

Menneiden vuosien vakavimmat hyökkäykset poliitikkoja vastaan liittyvät Pohjois-Irlannin tasavaltalaisliikkeen terrorismiin. Muun muassa konservatiivipoliitikko Ian Gow surmattiin autopommilla vuonna 1990.

Huomattavaa on kuitenkin, että osa viimeaikaisista hyökkäyksistä on tehty poliitikkojen paikallisten vastaanottotilojen ulkopuolella. Useimmat brittikansanedustajat ylläpitävät avoimia tapaamispaikkoja omissa vaalipiireissään.

Liberaalipuolueen kansanedustajaa Nigel Jonesia vastaan hyökättiin tämän vastaanottotilan ulkopuolella Celtenhamissa vuonna 2010. Samuraiveitsellä tehdyssä hyökkäyksessä kuoli Jonesin seurassa ollut kunnallispoliitikko Andrew Pennington.

Hyökkääjä oli mieleltään järkkynyt mies, joka oli käynyt useaan otteeseen Jonesin vastaanotolla.

Myös Jo Cox surmattiin hänen Bristallissa olleen vastaanottonsa ulkopuolella.

– Monet kansanedustajat ovat ryhtyneet turvatoimiin vastaanotoillaan, kijoittaa Rentoul.

Telegraphin kolumnisti: Kansanedustajat ovat rohkeita

Konservatiivipuoluetta lähellä olevan The Telegraphin kolumnisti Michael Deacon ylistää kansanedustajien rohkeutta ja sitä, että he jaksavat jatkaa työtään monenlaisista uhkailuista huolimatta.

Deacon sanoo, että poliittisen satiirin kirjoittajana hän usein kritisoi ja jopa pilkkaa poliitikkoja. Mutta hänen mielestään olisi useammin muistettava myös se, että kansanedustajat ovat kunnon ihmisiä, joilla on kunnialliset motiivit.

– He ryhtyvät poliitikoiksi tarkoituksenaan tehdä elämästä parempaa, Deacon kirjoittaa.

Deacon muistuttaa, että Coxin surmaamisen yksityiskohtia ei vielä tiedetä. Mutta hänen mielestään poliitikkoja koskevasta julkisesta keskustelusta on kaiken kaikkiaan tullut liian törkyistä.