Ylen tulevaisuutta pohtivalla parlamentaarisella työryhmällä on päätöksenteon aika. Marraskuussa perustettu ryhmä on pitänyt parikymmentä kokousta ja kuullut laajasti mediakentän asiantuntijoita. Nyt kunkin puolueen edustajan pitäisi muodostaa mielipide ja saada se myydyksi muille.
Ratkaistavana on kolme isoa kokonaisuutta: Ylen tehtävät, rahoitus ja hallinto. Lisäksi ryhmä pohtii Ylen ja kaupallisen median suhdetta. Helppoa ei tule olemaan, ennustaa SDP:n Eero Heinäluoma.
– En ole ollut tilanteessa, jossa mielipiteet poikkeaisivat näin paljon. Pelkistäen: Osa olisi valmis leikkaamaan selvästikin Ylen voimavaroja, osan mielestä myllerryksessä oleva mediakenttä tarvitsee vahvan Ylen. Itse edustan jälkimmäistä kantaa.
Perussuomalaisten Kike Elomaan mukaan edessä on tulikivenkatkuisia keskusteluja.
– Eriäviä mielipiteitä on, se selvä, kun koolla on edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Kysymys on paljolti rahasta.
Työryhmä sai kuukauden lisäaikaa ja valmista pitäisi olla kesäkuun loppuun mennessä. Ryhmästä viestitään, ettei aikataulu toistamiseen veny. Elomaan mukaan valmista saattaa olla jo ennen juhannusta. Eri asia on, saako ryhmä aikaiseksi yksimielisen päätöksen.
– Uskon, että päästään lopputulokseen, jonka kaikki voivat allekirjoittaa, sanoo Elomaa.
– Toivon sitä tosi paljon. Se tosin vaatii sitä, että kaikki tulevat pikkuisen vastaan, arvioi keskustan Tuomo Puumala.
– Tilanne on vaikea, mutta ei se poissuljettua ole. Ylen asiat on tavattu ratkaista kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä, koska on pidetty tärkeänä, ettei Yle ole hallituksen äänitorvi. Siksi toivon, että ratkaisu syntyy nytkin, sanoo Heinäluoma.
Yle-vero säilynee
Rahoituksen osalta yhtä ääripäätä ryhmässä edustaa perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen. Hakkarainen on vaatinut jopa 150 miljoonan euroa leikkausta Ylen budjettiin. Puoluetoveri Elomaa ei suostu kertomaan, edustaako Hakkarainen yksityisajattelua vai puolueen linjaa.
– En avaa perussuomalaisten kantaa rahoitukseen, koska neuvottelut ovat kesken.
Demarien Heinäluoman mielestä Ylen noin 470 miljoonan euron budjettia ei saa leikata lainkaan, päinvastoin; jäissä olleet indeksikorotukset on palautettava. Myös vihreät vastustaa leikkauksia ja palauttaisi indeksikorotukset.
Keskustan Puumala ei kommentoi, pitäisikö Ylen budjettiiin koskea. Sen sijaan tapa, jolla raha kerätään, saa Puumalalta kannatusta.
– Nykyinen Yle-vero on aika hyvä keräystapa. En esitä siihen muutoksia.
Heinäluoman tulkinta on, että Yle-vero säilyy.
– Asiasta vaikuttaisi vallitsevan ryhmässä yksimielisyys. Uskon, että Yle-vero säilyy.
Yle ja kaupallisen median ahdinko
Yle-työryhmässä on puhuttu paljon myös kaupallisesta mediasta.
– Kaupallisella puolella eletään tosi tiukkoja aikoja. Se ei tietenkään pelkästään johdu Ylestä, mutta Yle voi pieneltä osaltaan lisätä murhetta. On tärkeää, että Yle on itse aloitteellinen etsimään yhteistyömuotoja kaupallisen puolen kanssa. Ja avauksia on jo kuultukin, sanoo Puumala.
Myös Heinäluoman mielestä yhteistyötä Ylen ja kaupallisen välillä pitäisi lisätä. Mitä se käytännössä olisi, sen pohdinnan hän jättäisi Ylen ja kaupallisen median huoleksi. Puumalan mukaan asia ei välttämättä jää vapaaehtoisuuden varaan, vaan ryhmän esitykseen saatetaan kirjata yhteistyövelvoite.
Anssi Vanjoen vetämä mediatyöryhmä esitti viime joulukuussa, että Yle voisi helpottaa kaupallisen puolen ahdinkoa lisäämällä huomattavasti ostoja ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä. Ajatus saa kannatusta myös eduskunnan työryhmästä.
– Indie-ostot ovat olleet 5–6 prosenttia Ylen menoista. Olisin valmis kasvattamaan osuutta, sanoo keskustan Puumala.
– On perusteltua, että ulkopuolisia ostoja lisätään, säestää Heinäluoma.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mukaan ulkopuolisten ostojen lisäämisellä on laaja kannatus työryhmässä. Yle-lakiin Alanko-Kahiluoto ei ostovelvoitetta kuitenkaan kirjaisi.
Uusi valvoja BBC:n malliin?
Kolmas suuri ratkaistava asia on se, kuinka Ylen toimintaa jatkossa valvotaan. Tällä hetkellä ylin valvoja on eduskunnan keskuudestaan valitsema hallintoneuvosto. Sen rinnalle on kaipailtu lisävalvontaa.
– Ehkä olisi hyvä, jos olisi joku ulkopuolinen taho, joka antaisi Ylen toiminnasta raportteja, sanoo perussuomalaisten Elomaa.
Muun muassa Britanniassa maan hallitus on muuttamassa yleisradioyhtiö BBC:n valvontaa. Ofcom-niminen valvoja seuraa muun muassa sitä, kuinka BBC:n toimet vaikuttavat kaupallisiin kilpailijoihin. SDP:n Eero Heinäluoma tyrmää ajatuksen uudesta valvontaelimestä.
– Yleä valvoo jo nyt maksimimäärä tahoja: hallintoneuvosto, hallitus, viestintävirasto, liikenne- ja viestintäministeriö ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta. Ei tämä uusista valvojista parane.
Mediatyöryhmä rukkaisi veroja ja määrittäisi Ylen tehtävät tarkemmin
Yle-työryhmän puheenjohtajaksi Kokoomuksen Arto Satonen
Yle-veron indeksikorotus jäihin – "Kaikkien tingittävä vaikeassa taloustilanteessa"