Ansala ja Karhu muistuttavat, että aluelautakunnat ovat luoneet mahdollisuuksia paikalliselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle, sekä saaneet liikkeelle monia hyviä palveluiden ja elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä. Sellainen on esimerkiksi KotiapuKuponki. Kupongilla voi hankkia arkisia palveluita paikallisilta tuottajilta tilapäiseen avuntarpeeseen.
– Aluelautakuntamalli on lisännyt osallisuutta käytännön tasolla ja mahdollistanut ruohonjuuritason päätöksenteon. Päätöksissä on hyödynnetty paikallistuntemusta, joka on vaikuttanut puolestaan sitoutumiseen oman alueen asioihin ja kehittämistyöhön, Ansala ja Karhu toteavat yhteisessä tiedotteessa.
Kaksikko uskoo, että aluelautakuntamalli lisää jopa kaupungin vetovoimaa.
Sanna Karhu pitää tärkeänä, että asukkaiden motivaation kautta kylät aktivoituvat, jolloin voidaan luoda edellytyksiä kylillä asumisen mahdollistamiseen.
– Tehdyn arviointitutkimuksen mukaan aktiiviset kylät tukevat ikäihmisten kotona asumista ja houkuttelevat nuoria perheitä, Karhu perustelee.
Oikeaa päätösvaltaa
Liisa Ansala muistuttaa, että aluelautakunnissa tarvitaan myös oikeaa päätösvaltaa, ei pelkästään korvamerkityn rahan siirtämistä ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa oman alueen palveluntarjontaan. Oikeita vaikuttamista voisi olla erityisesti kehittämistehtävän ja elinkeinojen edistämisen saralla.
– Nyt tarvitaan kokeilukulttuurin virkistämistä, sekä elinkeinoosaamista. Kylämatkailu, kyläyrittäjyys ja palveluosuuskunnat luovat uusia mahdollisuuksia. Näihin liittyy myös tarve ulkopuolisen rahan hankkimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen aluelautakuntien välillä, Ansala tarkentaa.
Ansala ja Karhu muistuttavat, että tutkimuksesta selviää myös kehittämistarpeita. Esimerkiksi aluelautakuntamalli ei ole vielä tuonut toivottuja tuloksia elinkeinojen kehittämisen osalta. Keskustan johtokaksikko haluaakin kehittää mallia paremmaksi.
– Painotamme, että mallilla nähdään olevan merkittävä vaikutus esimerkiksi kylien asutuksen turvaamiselle, laajemmin kylien kehittämiselle sekä maaseudun tulevaisuuden vahvistamiselle, Ansala ja Karhu tiivistävät.
Rovaniemellä on kokeiltu kolme vuotta kuutta aluelautakuntaa. Kokeilu päättyy tämän vuoden lopussa. Rovaniemen kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien jatkosta kesäkuussa.
Lapin yliopiston tutkimusryhmän tuoreen arvion mukaan Rovaniemen aluelautakunnat ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi edistää alueiden kehittämistä ja elinvoimaisuutta.