Insinööri-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) piirtämät määrätietoiset prosessikaaviot törmäsivat hallituksen ensimmäisenä vuotena realismiin. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on ollut ministerinä hiljaisempi kuin oppositiojohtajana. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) uhosi tammikuussa hallituksen vievän suuret uudistukset maaliin kuudessa kuukaudessa.
Hallituksen nimittämisestä tulee kuluneeksi tasan vuosi 29. toukokuuta. Mitä kuuluu Oy Suomi Ab:lle nyt, kun vuosi hallitustaivalta on takana ja kesä on jo ovella?
Työttömyys ei sula
Pääministeri Sipilä pitää hallituskauden tärkeimpänä tavoitteena, että Suomen työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja maahan syntyy 110 000 uutta työpaikkaa.
Tahmeasta alusta huolimatta hallitus voi vielä saavuttaa työllisyystavoitteensa. Onnistumisen edellytys on talouden kääntyminen selvään nousuun.
Hallituksen aloittaessa Suomen työllisyysaste oli 67,9 prosenttia. Tilastokeskus kertoo, että työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli maaliskuussa 68,0 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että työllisyysaste nousee tämän vuoden aikana 68,4 prosenttiin, ja ensi vuonna 68,8 prosenttiin.
Valtiontalous joutui komission syyniin
EU-komissio lähetti maaliskuussa 2016 valtiovarainministeri Stubbille paimenkirjeen, jossa se syytti Suomea suosituksista piittamattomasta ja rimaa hipoen hoidetusta taloudenpidosta. Stubb vastasi hallituksen hoitavan hommat.
Suomi oli joutunut komission tarkkailuluokalle. Huhtikuussa julkaistu julkisen talouden suunnitelma kiinnosti nyt myös vakausohjelman perään kysellyttä, Suomen taloudenpitoon kyllästynytta EU:n komissiota.
"Sori siitä"
Alexander Stubb pyysi moneen kertaan anteeksi annettuaan eduskunnan kyselytunnilla väärää tietoa hallintarekisteriä koskevista arvioista. Yksi anteeksipyynnöistä jäi elämään kansan suussa. TV1:n ykkösaamussa 28. marraskuuta Stubb pahoitteli:
– Virhe oli ilman muuta minun, sori siitä.
Hallitus haluaa säästää vaalikauden aikana neljä miljardia euroa. Velaksi elämisen on hallituksen suunnitelmissa tarkoitus loppua vuonna 2021.
Hallitus ei ole onnistunut säästämään tarpeeksi. Yksi syy siihen on ennakoitua alhaisempi inflaatio. Hallitusohjelmassa sovittu indeksisäästö on tuottanut tavoiteltua heikomman tuloksen. Hallitus onkin esittänyt paikkaavansa tilannetta 195 miljoonan euron korvaavilla indeksijäädytyksillä.
Kuntien tehtävien karsinta jäi puolitiehen. Niinpä hallitus odottaa kunnilta uusia toimenpiteitä. Ne voivat merkitä esimerkiksi asiakasmaksujen korottamista. Rahakirstusta puuttuu tältä osin 130 miljoonaa euroa. Yhteensä lisäsäästöjä tehdään 370 miljoonan euron edestä.
Valtiolla on nyt 100 miljardia euroa velkaa. Koska budjetit ovat alijäämäisiä vuosikymmenen loppuun asti, velkaantuminen jatkuu. Velka suhteessa kokonaistuotantoon ylitti ensimmäistä kertaa Suomen EU-jäsenyyden aikana EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon.
Komissio ennustaa Suomelle täksi vuodeksi unionin toiseksi huonointa talouskehitystä. Ensi vuonna Suomen talouskehitys on ennusteen mukaan surkein koko EU:ssa.
Kilpailukyvyn loikka jää lyhyeksi
Hallitus uhkasi työmarkkinajärjestöjä 1,5 miljardin euron säästöillä ja veronkorotuksilla. Ne se toteuttaisi, elleivät työmarkkinajärjestöt pääse sopuun viiden prosentin hintakilpailukykyloikan mahdollistavista toimista.
"Toivottavasti tulppa lähtee paatista"
Suomalaisten tiedotusvälineiden eteen kesken Brysselin matkan napattu Juha Sipilä kommentoi kylmiltään 17. maaliskuuta Palvelualan ammattiliitto PAM:n päätöstä liittyä kilpailukykysopimuksesta käytäviin neuvotteluihin. Päätöksestä ilahtunut Sipilä vertasi neuvotteluja "paattiin".
– Toivottavasti tulppa lähtee paatista ja päästään eteenpäin, lausui Sipilä.
Sipilä selitti seuraavana päivänä, ettei ontuvankuuloinen vertaus viitannut uppoavaan veneeseen. Tulppa pitäisi irrottaa paatista jo rannassa sadevettä tyhjennettäessä.
Loikka oli hallitukselle tärkeä. Sen avulla se uskoi saavansa talouden ja työllisyysluvut nousuun.
Hallitus uskoi työelämän osapuolten sitoutuvan kattavaan sopimukseen elokuuhun 2015 mennessä. Huonosti työmarkkinoita ymmärtäneen hallituksen toiminta näkyi katukuvassa suurina mielenosoituksina. Aikataulu venähti, ja vasta 10 kuukautta myöhemmin työmarkkinajärjestöt saivat aikaan hallitukselle kelpaavan kilpailukykypaketin.
Ikävien toimien perumisen ehtona alun perin ollut viiden prosentin kilpailukykyloikka ei toteudu. Lyhyt hyppykin on epävarma. Paikallinen sopiminen on tuotu matkan varrella työmarkkinapöytään. Kilpailukykysopimus voi tulla voimaan vasta, kun ammattiliitot ovat päässeet sopuun kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- tai virkaehtosopimuksista. Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden AKT ja elintarviketyöläisten SEL ovat jättäytyneet sopimuksen ulkopuolelle. Varsinkin Ammattiliitto Pron ja Rakennusliiton mukanaolo on epävarmaa. Toukokuun lopussa nähdään, saadaanko sopimuksesta riittävän kattava, jotta se kannattaa solmia.
Soten piti valmistua, kun koivussa on lehdet
Sosiaali- ja terveysuudistus, eli sote kriisiytyi, kun keskustan ja kokoomuksen välille puhkesi marraskuussa vakava kiista uusien itsehallintoalueiden määrästä. Sipilä uhkasi, että "on hyvin todennäköistä, että kävelen aamulla presidentin luo". Se olisi tarkoittanut hallituksen hajottamista.
"Kun koivuissa on lehti, niin lakipaketti on eduskunnassa"
Jo toisen hallituksen vimmalla puskeman sote-uudistuksen aikataulu mättää taas. Vielä helmikuussa Juha Rehula vakuutti oppositiolle soten etenevän aikataulujen mukaisesti.
– Me olemme ihan suunnitellussa aikataulussa, ja kun koivussa on lehti — ja toivon mukaan kevät ei ole kyllä kovin aikainen — niin on koko lakipaketti eduskunnankin arvioitavana tilanteessa, jossa se on lausuntakierrokselle lähdössä.
Tasan kaksi kuukautta myöhemmin luonto antoi hetken armoa hallitukselle.
– Arvoisa rouva puhemies! Viime päivinä olleet takatalven päivät eivät ole olleet minulle suinkaan vastenmielisiä, puuskahti Rehula eduskunnassa.
Hallituskumppanit pääsivät lopulta sopuun sote-alueista. Hallitus rakentaa sosiaali- ja terveyspalvelut 18 maakunnan pohjalle. Hallituksen sote-linjausten mukaan kaikki valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut pitää yhtiöittää. Torstaina hallitus kertoi mihin kuntiin 12 laajan päivystyksen sairaalaa sijoitetaan. Lakipaketista puuttuu kuitenkin vielä olennaisia elementtejä.
Uudistus on hallituksen ensimmäisen vuoden aikana edennyt huomattavasti siitä, mihin edellinen hallitus jäi. Kokonaisuus on edelleen monimutkainen, vastuut risteilevät toisaalta 18 itsehallintoalueen ja viiden yhteistyöalueen ja toisaalta kuntien ja maakuntien välillä. On myös epävarmaa, saavutetaanko massivisella uudistuksella tavoiteltuja kolmen miljardin euron säästöjä. Soten lopullinen rahoitus on auki, liikkeelle lähdetään valtion rahoilla.
Hallitus lupasi koko lakipaketin olevan valmis ennen kesää.
– Kun koivuissa on lehti, ja toivon mukaan kevät ei ole kyllä kovin aikainen, niin on koko lakipaketti eduskunnankin arvioitavana, lupaili perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) eduskunnassa helmikuussa.
Maahanmuutto yllätti
Arviot Suomeen tänä vuonna pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrästä ovat kasvussa. Sisäministeriö arvioi nyt, että kymmenistä miljoonista usein sotia, vainoja ja konflikteja paenneista ihmisistä 30 000 hakee tänä vuonna turvapaikkaa Suomesta. Vuonna 2014 Suomesta turvapaikkaa haki 3 651 henkilöä.
"Luulen, että Immonen harjataan siellä ihan huolella"
Timo Soini kommentoi 27. heinäkuuta Ilta-Sanomille kansanedustaja Olli Immosen (ps.) monikulttuurisuutta vastustavaa some-tekstiä. Soini kertoi, että Immosen lausunto päätyy perussuomalaisten eduskuntaryhmän käsittelyyn.
– Kyllä minä luulen, että se Immonen harjataan siellä ihan huolella, kertoi Soini.
Raviharrastajien piirissä huolella harjaaminen tarkoittaa isoa toto-voittoa.
Uudet tulijat otettiin vastaan monin tavoin. Osa kansalaisista majoitti turvapaikaa hakevia koteihinsa, osa liittyi epäluuloisiin katupartioihin.
Hallitusohjelmaan kirjatut maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat uhattuna. Erityisesti perussuomalaisten ja kokoomuksen välejä hiertää EU-komission esitys. Siinä yhtä jäsenmaata poikkeuksellisen paljon rasittava turvapaikanhakijataakka jaetaan EU-maiden kesken pakollisilla maakohtaisilla kiintiöillä.
Hallitus on päättänyt, ettei se suostu kuin vapaaehtoisiin kiintiöihin. Komissiosta tulevat paineet hallitusohjelman avaamiselle ovat kovat.
Pohjois-Suomessa Venäjän kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa on hillitty Suomen ja Venäjän välisen noottienvaihdon avulla. Sovitut kiristykset Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla päättyvät syksyllä.
Pääministeri Sipilä lupasi viime syksynä Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Maailmanlaajuista huomiota saanut ele peruttiin turvallisuussyihin vedoten.
Liikenne yhtiöittämisen tielle
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on ajanut liikennehankkeita kiireellä. Markkinat kootaan digitalisaatiota vauhdittavaksi liikennekaareksi, väyliä yhtiöitetään, taksiliikennettä vapautetaan ja VR:ää pilkotaan. Kehyskaudella liikennehankkeisiin on varattu 700 miljoonaa euroa. Liikennekaaren esitysluonnos on lausuntokierroksella.
Ulkoministeri Soini ampui hallituksen sisällä kovaäänisesti alas Bernerin sorvaamaa liikennekaarta.
– Emme hyväksy villin lännen meininkiä, kirjoitti Soini blogissaan.
Ministereiden bisnesmoraali puntarissa
"Edustaja Harakka valehtelee täällä salissa"
Lenita Toivakka syytti 26.4. Timo Harakkaa (sd.) valehtelusta. Eduskunnan säännöt kieltävät valehtelusyytteet istunnoissa. Oppositio moitti hallitusta, ettei se ole riittävän ponteva veronkierron kitkemisessä. Harakka muistutti kiinteistöyhtiöiden korkovähennysoikeudesta, ja Toivakan puolisonsa kanssa Belgiaan perustamasta kiinteistösijoitusyhtiöstä.
– Puhemies, haluan sanoa, että edustaja Harakka valehtelee täällä salissa, sanoi Toivakka.
Puhemiehen tehtäviä hoitanut 2. varapuhemies Paula Risikko (kok.) pyysi edustajia käyttämään asiallista kieltä. Myöhemmin Toivakka pyysi Harakalta anteeksi. Hän myös kiisti tienneensä holding-yhtiön perustamisesta.
Hallituksen ministereiden yhteydet veroparatiiseihin ovat joutuneet tarkkaan syyniin.
Viimeksi julkisuudessa puitiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) verosuunnittelua. Toivakka omisti aiemmin pienen osuuden Belgiaan holding-yhtiön perustaneesta CM-Toivakka Oy:stä. Yhtiön hallituksessa istuivat holding-yhtiön perustamisen aikaan vain Toivakka ja hänen miehensä.
Liikenne- ja viestintäministeri Berner toimi puolestaan pitkään luxemburgilaisen holding-yhtiön hallituksen jäsenenä.
Hallitusvastuu söi kannatusta
Kompuroiva alkutaival näkyy selvästi hallituspuolueiden gallup-menestyksessä. Niiden yhteenlaskettu kannatus oli Ylen huhtikuun kannatuskyselyssä enää 45,9 prosenttia. Suosituin puolue löytyy nyt oppositiosta, SDP:n kannatus on 21,5 prosenttia.
Kaikki kolme hallituspuoluetta menettävät kannatustaan. Erityisen paljon hallitusasema on syönyt valtaan ja vastuuseen totuttelevia perussuomalaisia. Perussuomalaiset on vuodessa menettänyt jo yli puolet kannattajistaan.