Kuka voisi paremmin arvioida Sipilän hallituksen aikaansaannoksia kuin Henri Moseri, joka analysoi jo kaksi vuotta sitten puolueen puheenjohtajaa keskustan Suomenmaassa:

"Toivoisin, että eduskuntavaalien 2015 jälkeen pääministeri olisi Juha Sipilä, koska hänellä ei ole kategorista "eitä" mihinkään asiaan vaan kaikki asiat ovat neuvoteltavissa. Hän oli esimerkiksi valmis luopumaan puolueensa kanssa kotikunta-maakuntamallista ja siirtämään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun viidelle erityisvastuualueelle."

Vuotta myöhemmin sama kommentaattori arvioi Stubbin hallituksen toiminnan seiskan arvoiseksi Ylen radiouutisissa:

"No, onhan hallitus tällä vaalikaudella saanut aika vähän asioita tehtyä. Kyllä minä nyt antaisin sellaisen seiskan - siis totta kai hallitus on yrittänyt tehdä aika paljon kaikenlaista, mutta se on ollut selvästikin riittämätöntä".

Lausuntojen antaja on nyt 14-vuotias Kruununhaan yläasteen kasiluokkalainen. Hän loikkii kapeita portaita pitkin eduskuntatalon yleisölehterille. Kansanedustajien tilapäissuoja, entinen Sibelius-Akatemian talo on karu kuin koulun jumppasali eikä lehterikään ole juuri houkutellut kansalaisia seuraamaan kyselytuntia.

Oppositio tiukkaa salissa keskustan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiseltä Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttamisesta. Henrin mielestä Vehviläinen selviytyy keskustalle kiusallisesta aiheesta hyvin muistuttamalla, että muutkin puolueet ovat olleet päättämässä koulutusleikkauksista.

Mutta hallituksella olisi monta muuta korjaamisen paikkaa.

Helsinkiläinen kepulainen

Koko Henrin perhe: äiti, isäpuoli ja 21-vuotias veli ovat kiinnostuneita politiikasta ja ajankohtaiset asiat ruoditaan Itä-Tikkurilan kodissa perin pohjin. Ideologisia erimielisyyksiä ei perheellä ole tähän päivään ole ilmaantunut.

Kun koulukaverit lukivat vielä Aku Ankkaa, Henri seurasi politiikan uutisia ja halusi tietää päätöksenteosta enemmän. Hänestä tuli eduskuntakeskustelujen vakioseuraaja eduskunnan yleisölehterillä yhdentoista ikäisenä. Hän on ollut keskustan kannattaja niin kauan kuin muistaa.

Henri katsoi eduskunnan verkkosivuilta reitin ja jonotti muiden mukana lehterille pääsyä harva se viikko. Tutuksi tuli myös eduskunnan kirjasto, missä Henri on syventynyt usein valtion budjetteihin.

Keskustalaisuuden syvempään olemukseen antoi lisäkipinää Oulun seudulta kotoisin oleva sukulainen, joka tuntee kansanedustaja Tapani Töllin. Töllin tuttavuuden kautta Henri pääsi käymään myös eduskuntatalon legendaarisessa kuppilassa, jossa hän tapasi kaikki ministerit, eduskunnan puhemiehen ja valtaosan kansanedustajista.

Henri on eniten kiinnostunut talouspolitiikasta. Keskustassa on hänen mielestään parasta ulko- ja turvallisuuspolitiikka, erityisesti Nato-kanta, päätös olla sotilaallisesti liittoutumaton.

Henrin suosikkipoliitikkoja on Paula Lehtomäki, koska tämä on ollut Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja. Henri viittaa venäläiseen kenraali Nikolai Makarovin neljän vuoden takaiseen puheeseen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa, jossa tämä sanoi, että Suomen liittyminen Natoon olisi sotilaallinen uhka Venäjälle.

Myös Paavo Väyrysen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on Henristä hyvä, mutta miehen tempaukset ovat olleet hänelle liikaa. Väyrysen venkoilu ministerinpaikasta eduskuntavaalien jälkeen ja lopulta uuden puolueen perustaminen veivät uskottavuuden Henrin silmissä.

Sipilän hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut pettymys

Tennareihin, revittyihin farkkuihin ja T-paitaan pukeutunut Henri pohtii Sipilän hallituksen tähänastista taivalta.

Edellinen kuuden puolueen hallitus sai häneltä seiskan. Nykyhallitus saa odottaa vielä arvosanaansa, sillä alkutaival ei Henriä vakuuta. Toisin kuin hän uskoi ja toivoi, kolmen puolueen hallitus ei ole pystynyt edeltäjäänsä paremmin pitämään kiinni aikomuksitaan. Esitykset toisensa perään ovat kaatuneet ja niitä on tuotu toisessa muodossa uudelleen päätettäväksi, kuten esitys hallintarekisteristä.

– Sunnuntai- ja ylityökorvausten puolittaminen peruttiin sen takia, kun Jorvin sairaalan kätilöt puhuivat asiasta. Mietin, eikö se tarkoittaisi sitä, että kaikki muutkin hallituksen leikkaukset voisi perua. Kuinka monta opiskelijaa tarvitaan sanomaan, että niiden kannalta on huono asia, että koulutuksesta leikataan?

Eniten Henri on pettynyt vaalilupausten unohtamiseen. Eläkeläisten asumistukea leikattiin vastoin kokoomuksen Alexander Stubbin lupausta. Kreikalle annettiin kolmas tukipaketti, vaikka keskusta ja perussuomalaiset vastustivat oppositiossa ollessaan Kreikan edellistäkin pakettia. Koulutuksestakaan ei ennen vaaleja pitänyt leikata.

Panama-paperien paljastama verokeplottelu oli Henrille yllätys. Hän seuraa tarkoin talouspolitiikkaa, osaa budjettikirjan perustelut ja muistaa numerot paremmin kuin moni poliitikko. Siksi vilunki ja maailmalle piilotetut omaisuudet närkästyttävät hallituksen leikkauslistoihin perehtynyttä nuorta.

Henrille ei riitä se, että verojen välttely olisi laillista.

– Kansainvälinen aggressiivinen verosuunnittelu ei ole laitonta, mutta se on moraalisesti ja eettisesti väärin. On väärin piilotella rahoja eri puolille maailmaa pankkeihin ja muihin. Olisi hyvä, että laadittaisiin sijoitustoiminnan eettiset pelisäännöt.

Läpinäkyvyyden pitäisi Henrin mielestä koskea kaikkia, myös pääministeri Juha Sipilän sijoituksia pankkien vakuutuskuoriin.

– Hän voisi avata tätä tarkemmin, toivoisin sitä.

Ehkä poliitikoksi sitten vanhempana, kolmikymppisenä

Henrin elämään mahtuu muutakin kuin politiikkaa. Hän on musiikkiluokalla ja soittaa huilua. Hänen tähtäimessään on Helsingin yliopisto ja siellä valtiotieteellinen tiedekunta ja tutkijan ura. Kannunvalajien ainejärjestö saisi sitseihinsä Henristä kouliintuneen basson. Henri on laulanut poikakuoro Cantores Minoresissa tähän mennessä yhdeksän vuotta.

Intomielisestä politiikan seuraamisesta huolimatta Henri ei tähtää politiikkaan, ainakaan vielä. Edellinen hallitus todisti hänen mielestään, ettei politiikkaan pidä lähteä liian nuorena. Stubbin hallituksen ministerit olivat pääasiassa 70-luvulla syntyneitä. Hän itse aikoo harkita eduskuntaa vasta vanhempana, kolmi-, nelikymppisenä.

Kansanedustajat ovat päättäneet jokatorstaiset ryhmäkokouksensa ja pujottelevat toimittajien ja kuvajien ohi Sibelius-Akatemian aulassa. On taas eduskunnan kyselytunnin aika.

Henri on osallistunut keskustan ryhmäkokoukseen yläastelaisten TET-työharjoittelussa, Tapani Töllin eduskunta-avustajana. Etukäteen on sovittu, että kasiluokkalaisen harjoitteluun voisi kuulua paperien lajittelua sekä täysistuntojen ja median seuraamista.

Toisin käy, sillä työharjoittelutehtävät hoituvat niin helposti, että Töllin on keksittävä nuorelle lisää tehtäviä.

Alkuviikosta Henri arvioi SDP:n vaihtoehtobudjettia kahden liuskan verran ja loppuviikon hommana hän laskee millaisia talousvaikutuksia kilpailukykysopimuksella on.

Näiden lomassa Henri luonnosteli myös seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen ministerien osallistumisesta talousvaikuttajien Bilderberg-kokouksiin:

"Miten hallitus aikoo edistää vuosittain Bilderberg-ryhmässä tehtyjen päätösten läpinäkyvyyttä, tuleeko esimerkiksi perustuslakivaliokunnan, suuren valiokunnan, oikeuskanslerin tai muun eduskunnan toimielimen ohjeistaa Bilderberg-kokouksiin osallistuvia valtioneuvoston jäseniä Suomen kannasta ja poliittisesta päämäärästä ja aikooko hallitus ottaa käyttöön Suomen perustuslain 97 §:än mukaisen selvitysvelvollisuuden eduskunnalle ministereiden osallistuessa kyseisiin tapaamisiin?"