Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolustaa lukioiden valinnaisuutta Facebook-kirjoituksessaan. Grahn-Laasonen myöntää, että huoli luonnontieteiden suosion romahtamisesta on aiheellinen, mutta hän ei usko pakollisuuden lisäämisen ratkaisevan ongelmaa. Sen sijaan huomiota pitäisi kiinnittää oppimisen tapoihin, opetusmetodeihin ja oppimisympäristöihin.
– Kaikki mitä me tiedämme oppimisesta viittaa siihen suuntaan, että ihmiset oppivat niitä asioita, joita he ovat motivoituneita oppimaan. Pakko ei ole koskaan ollut paras tapa motivoida, Grahn-Laasonen sanoo.
Yliopistojen hakijamäärät osoittavat, että matematiikan, fysiikan ja osin kemian suosio on romahtanut opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston Luma-keskuksen johtajan, professori Jouni Pursiaisen mukaan lukion ainevalinnat eivät vastaa yliopistojen tarpeiden kanssa. Hän näkee, että lukiossa lisääntynyt valinnaisuus on johtanut siihen, että yhä harvempi valitsee luonnontieteitä luettavakseen.
Grahn-Laasonen ei ole valmis syyttämään valinnaisuutta luonnontieteiden suosion romahduksesta. Hän näkee suosion hiipumisen taustalla moninaisia seikkoja, jotka liittyvät lasten ja nuorten valmiuksiin pitkäjänteiseen opiskeluun.
– Matematiikka ja luonnontieteet ovat vaativia aineita. Meidän pitäisi pystyä kehittää pedagogiikkaa ja oppimisratkaisuja niin, että luonnontieteiden opiskeleminen olisi motivoivaa, Grahn-Laasonen sanoo.
Ministeri painottaa, että matematiikka on jo nyt yksi eniten opiskelluista aineista. Lukion uudessa tuntijaossa matematiikkaa on yksi yhteinen kurssi, jonka jälkeen lyhyen matematiikan valinneet lukevat viisi ja pitkän valinneet yhdeksän kurssia. Yhteisen kurssin tarkoituksena on kannustaa nuoria valitsemaan pitkä matematiikka.
– En aivan allekirjoita sitä kritiikkiä, että matematiikan määrä olisi lukiossa vähentymässä. Se on aivan sama kuin ennenkin ja vahvasti pakollinen myös tulevaisuudessa, Grahn-Laasonen sanoo.
Tämänhetkisessä tuntijaossa pakollisia kursseja luonnontieteestä on yhteensä kuusi. Ensi syksynä voimaan astuvassa tuntijaossa niitä on viisi: kaksi biologiaa sekä yksi maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa. Samalla kuitenkin käynnistyy noin 30 lukion laajuinen kokeilu, jossa pakollisia kursseja ympäristö- ja luonnontieteistä on yhdeksän.
Opetusministerin mielestä luonnontieteiden merkityksestä pitäisi puhua nuorille enemmän. Myös opinto-ohjaukseen on syytä kiinnittää huomiota laajemmin, jotta yhä useampi lukiolainen valitsisi pitkän matematiikan.
– Suomen tulevaisuuden menestymisen kannalta on keskeistä, että meillä on vahva pohja matematiikassa ja luonnontieteissä, Grahn-Laasonen sanoo.