Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymillä on elinaikaa enää vain parisen vuotta.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa, pitää lopettaa jo kahden vuoden iässä, koska sote-palveluita ei järjestetä jatkossa enää kuntapohjaisesti.
– Kuntayhtymä puretaan. Se tarkoittaa sitä, että 1.1.2019 sosiaali- ja terveyspalveluita ei järjestetä enää kuntapohjaisesti. Kuntayhtymä on totta kai kuntapohjainen järjestelmä eli kunnat ovat sen tehneet, Anu Vehviläinen sanoo.
– Meillä astuu voimaan laki todennäköisesti jo 2017 kesällä, jonka mukaisesti maakunnat ovat niitä toimijoita myös soten järjestämisen osalta, eikä kuntayhtymä voi olla enää järjestämässä.
"Askel maakuntahallintoon"
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perussopimuksessa kerrotaan, mikä on yhtymän tehtävä.
_Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut. _
Siun soteen siirtyy muun muassa erikoissairaanhoidosta ja kunnista yli 6 000 työntekijää. Noin 170 000 asukkaan sote-palvelut järjestävälle kuntayhtymälle valitaan tiistaina 12.4. toimitusjohtaja.
Vt. toimitusjohtaja Pekka Kuosmanen toteaa, että uusi kuntayhtymä on askel maakuntahallintoon. Palveluiden järjestäjä ja hallintomalli tulevat siis muuttumaan, mutta maakunnassa on kaksi vuotta aikaa pistää asiat kuntoon.
Kuosmasen mukaan tärkeintä on se, että Pohjois-Karjalassa on sote-uudistuksen voimaan astuessa jo toimiva ja kustannustehokas palvelutuotantomalli.
Päätös maakuntavaltuustolla
Anu Vehviläisen mukaan ensimmäinen maakuntavaltuusto päättää siitä, miten sote-palvelut järjestetään jatkossa Pohjois-Karjalassa
– Meille tulevat itsehallinnolliset alueet. Se on sanottu suoraan hallitusohjelmassa jo vuosi sitten. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kuntaa suuremmalla alueella ja itsehallinnollisesti, että tulee myös demokratia toteutumaan, jota perustusvaliokunta reilu vuosi sitten edellytti.
Tarkoittaako tämä sitä, että Siun sote -kuntayhtymä muuttuu joksikin sosiaali- ja terveysalan yhtiöksi, jonka palvelukseen henkilöstö sitten siirtyy?
– Ei se muutu siitä yhtiöksi ellei Pohjois-Karjalan tuleva maakuntavaltuusto, johon valitaan vaaleilla päättäjät, päätä yhtiöittää koko sen toimintaa. Minä en tiedä, mitä tuleva maakuntavaltuusto aikoo Pohjois-Karjalassa tulevaisuudessa tehdä, Vehviläinen vastaa.
– Pohjois-Karjalassa on hyvä traditio tehdä yhdessä, mutta tavallaan se olomuoto, kuntayhtymä, ei ole vuoden 2019 alun jälkeen mahdollista, vaan maakunnat ovat niitä toimijoita. Meillä on jatkossa kunta, maakunta ja valtio, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kertaa julkisen hallinnon tulevaisuuden tekijät.