Puoluekannastaan epätietoisten määrä kasvaa. Perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä 41,7 prosenttia, kokoomusta äänestäneistä 24,6 ja SDP:tä äänestäneistä 22,4 prosenttia ei osaa sanoa, mitä puoluetta nyt äänestäisi, selviää Taloustutkimuksen kyselystä. Kaiken kaikkiaan epätietoisia on 42 prosenttia.

Epätietoisten osuus tulee kasvamaan edelleen, ennakoi tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimuksesta.

– Katsomoon siirtyminen on pidempi trendi. Uskon, että trendi jatkuu siihen asti, kun on seuraavat eduskuntavaalikampanjat alkavat, sitten rivit alkavat tiivistyä.

Maaliskuussa katsomoon siirtyi erityisesti SDP:tä äänestäneitä, osuus kasvoi yli kuusi prosenttiyksikköä. SDP:n kannatus laski 2,6 prosenttiyksikköä, ja puolue tippui keskustan perään toiseksi.

– Suomalaiset eivät luota nyt oikein mihinkään puolueeseen, Turja tulkitsee epätietoisten suurta määrää.

Akateemiset seilaavat kokoomuksen ja vihreiden väliä

Oppositiopuolue vihreät on kyselyn suurin nousija. Vihreiden suosio nousi 1,8 prosenttiyksikköä ja on nyt 12,5.

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan kannattajat on saanut liikkumaan keskustelu hallituksen koulutusleikkauksista.

– On puhuttu opiskelijoiden asemasta, samoin korkeakoulujen irtisanomisista. Vihreisiin luotetaan siinä, että Suomea uudistetaan panostamalla koulutukseen ja nuoriin eikä leikkaamalla sieltä, Niinistö sanoo.

Taloustutkimuksen Turjan mukaan kokoomuksen ja vihreiden kannatuksen välillä näkyy selvä yhteys. Kummankin kannattajissa on paljon nuoria, korkeakoulutettuja ja opiskelijoita.

– Uusimmassa tutkimuksessa näkyy, että vihreillä on aika paljon samoja äänestäjiä kokoomuksen kanssa. Nuoret, opiskelijat ja akateemisesti koulutetut ovat siirtyneet vihreiden kannattajiksi, ja samoissa ryhmissä kokoomuksen kannatus on laskenut huomattavasti.

Erityisen selvästi yhteys näkyy korkeakoulutettujen joukossa.

– Akateemisten äänestäjien kannatuskäyrät ovat kokoomuksen ja vihreiden kohdalla kuin peilikuva, Turja sanoo.

Vihreiden suosio ei ole näkynyt uurnilla

Eduskuntavaaleissa vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia. Vaalien jälkeen suosio on sahannut 10,5:n ja 12,7:n välillä. Syyskuussa vihreät nousi perussuomalaisten ohi neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi.

Turja muistuttaa, että vasta seuraavat eduskuntavaalit näyttävät, onko harppaus pysyvä. Vihreitä on kannatettu kyseyissä, mutta uurnille asti sitoutuminen ei ole riittänyt.

– Kannatus on hypähtänyt, mutta konkretisoituuko se vaaleissa? Tunnetusti vihreiden kannattajat on laiskoja menemään äänestämään, Turja sanoo.

Ville Niinistön mukaan vihreiden kannattajakunnasta on tullut sitoutuneempaa.

– En muista, että olisi vihreiden historiassa koskaan aikaisemmin jaksoa, jolloin kannatus olisi ollut 12–13 prosentin kieppeillä yli puoli vuotta.

– Taustakyselyissä meillä on ollut iso potentiaali mutta vähemmän sitoutuneita ydinkannattajia. Nyt ydinkannattajajoukko on kasvanut ja esimerkiksi puolueen jäsenmäärä kasvanut.

Taloustutkimuksen kyselyssä haastateltiin 2 914 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 58 prosenttia vastanneista. Tutkimuksen virhemarginaali on tällä jaksolla 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Haastattelut tehtiin 7.–30.3.2016.