Oppositiopuolueet valmistelevat parhaillaan välikysymystä hallituksen suunnitelmista leikata tuntuvasti opintorahaa. Puolueet ovat huolissaan muun muassa siitä, miten muutos vaikuttaa koulutuksen periytyvyyteen, jota opintorahalla nimenomaan on pyritty vähentämään.
Uudistuksessa opintorahaa pienennettäisiin 86 eurolla 250 euroon ja tukiaikaa lyhennettäisiin, mikä tarkoittaisi opintotuen lainapainotteisuuden kasvua. Hallituspuolueita edustavan, kokoomuksen kansanedustajan Sanna Lauslahden mukaan yksi vaihtoehto lainapelon ja lainataakan epäoikeudenmukaisen jakautumisen pienentämiseen olisi esimerkiksi lainan jakaminen kahtia niin, että puolet lainasta olisi ikään kuin tulotakuun alla.
Oppositiopuolueissa kuitenkin nimenomaan lainapainotteisuus itsessään nähdään ongelmallisena.
– Se on minusta aika iso yhteiskunnallinen arvovalinta, että pärjääkö 250 eurolla ja siirrytäänkö takaisin siihen maailmaan, että meillä on erittäin lainapainotteinen opintotuki. Opiskelijat elävät erittäin karkeasti köyhyysrajan ulkopuolella. Jotain sukupolvien välistä vastuutakin meillä pitäisi olla tästä nuoresta polvesta, pohti kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) Ylen aamu-tv:ssä.
– Kun köyhyysrajan alapuolella eläviltä ihmisiltä opintorahasta viedään jopa neljännes, niin se on valtava leikkaus. Meidän mielestämme 150 miljoonaa ei pidä missään nimessä säästää ihmisryhmältä, joka on jo nyt köyhyysrahan alapuolella, kritisoi puolestaan vihreiden kansanedustaja Emma Kari.
Kokoomuksen Lauslahti ei nähnyt tilannetta yhtä toivottomana.
– Jos ajatellaan opiskelijoiden tilannetta, niin meillä on kohtuullisen hyvät edut jatkossakin. Mitä tahansa tässä sitten tuleekaan, niin meillä on ateriatukea, opintotuki, asumista koskevia osuuksia ja korkotukikatto tulee mahdollisesti. Lisäksi meillä on opintolainahyvitys, maksuton koulutus ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Lauslahti puolusti hallituksen linjaa.
Opiskelijoille lisävelkaa maan velkaantumisen pysäyttämiseksi
Hallituksen pakkoon vetoava retoriikka sai huutia studiossa. Esimerkiksi Krista Kiuru muistutti, että 1990-luvun laman aikaan tehtiin täysin päinvastaista politiikkaa.
– 1990-luvulla kaikkein ankarimman laman aikaan päätettiin, että lainapainotteisuus ei ole Suomen tie, vaan kannustettiin opiskelijoita siihen, että koulutus ei periytyisi niin, että opiskelemaan pääsevät ne, joilla on koulutetut vanhemmat, vaan kaikki voisivat päästä, kun kynnys mennä opiskelemaan olisi selkeästi pienempi, Kiuru huomautti.
Opintoraha lähes 2,5-kertaistettiin vuonna 1992. Kun hallituspuoluetta edustavalta Lauslahdelta kysyttiin, onko hallitus nyt samanlaisessa pakkoraossa, että isot muutokset ovat välttämätöntä, Lauslahti väisti viittaukset 1990-luvun malliin ja siirsi pallon viime hallituskaudelle.
– Suurin selittävä tekijä on tämä meidän taloustilanteemme, joka on huomattavasti heikompi kuin viime hallituskaudella. Me joudumme vähän jokaisesta ihmisryhmästä säästämään, Lauslahti perusteli.
Kiuru puolestaan ihmettelee hallituksen logiikkaa säästötalkoissa.
– Vähän pahalta suoraan sanottuna tuntuu se, että tämän maan velkaantumista ja velkaantumisen pysäyttämistä perustellaan siten, että se on kuitenkin ok, että opiskelijat voivat entisestään velkaantua – nyt me puhumme todella isoista summista, Kiuru kommentoi.
Rakenteiden uudistamista leikkurin sijaan
Kiurun mukaan koulutuksesta olisi ollut saatavilla säästöjä muillakin keinoin.
– Miksi hallitus kokonaan jätti tekemättä rakenteelliset uudistukset koulutuksen läpäisyn vahvistamiseen? Kyllä meidän täytyisi aidosti pystyä tekemään rakenteellisia uudistuksia, sen sijaan että viedään näiden nuorten perusturvasta merkittävä siivu. Minusta se on arvovalinta, hän esittää.
– Koulutuksessa on kysymys myös yhteiskunnan investoinnista, ja minä pidän opintotukea investointirahana. Se on investointia sille, että kaikki meidän parhaimmat nuoret pääsisivät opiskelemaan, ja jotenkin tuntuu tässä ajassa, että menemme aivan väärille raiteille, jos me tähän suuntaan mennään, Kiuru lisää.
Hänen mukaansa ihmisten kokemus onkin, että koulutuksen tärkeys on tässä ajassa on unohdettu.
Myöskään Lauslahti ei pidä nykytilannetta optimaalisena. Hän toivoisi etenkin vakautta opintotuen kehittämiseen.
– Meidän ongelmamme on ollut, että me olemme viime vuosina kovin monta kertaa vaihtaneet opintotuen laskentaperiaatteita, ja meidän olisi aika saada vakiinnutettua tilanne pidemmäksikin aikaa. Siltä osin on meidänkin puolueestamme tullut esitystä, että voisiko tässä kokeilla perustuloa tai muuta vastaavaa, ja lähteä hakemaan pysyvämpää ratkaisua.