Maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mielestä monimutkaisuus tekee maatalouden tukijärjestelmästä haavoittuvan.

– Tällainen soppa on onnistuttu laatimaan viljelijöiden työn ympärille. Tukijärjestelmät on laadittu siksi, että Suomessa voitaisiin tuottaa ruokaa, mutta nyt näyttää siltä, ettei viljelijä silti työllään elä.

Monimutkaisuus liittyy osaltaan EU-tukien maksatusongelmiin. Maaseutuviraston tietojärjestelmiä ei ole saatu toimimaan kunnolla, ja viljelijät joutuvat odottamaan viimeisiä tukieurojaan kuukausia.

Kun seuraavaan EU:n ohjelmakauteen valmistautuminen aloitetaan, ministerin mielestä "liian pitkälle viritetty" tukijärjestelmä pitäisi ottaa tarkasteluun. Suomen tukijärjestelmä pitää sisällään monia kymmeniä tukimuotoja eri alueille.

Mikäli ministeriö ja maatalouden tuottajajärjestöt olisivat yksimielisiä, järjestelmää voitaisiin Tiilikaisen mielestä uudistaa reilusti.

– Käytännössä se voisi tarkoittaa tukimuotojen vähentämistä alueittain ja tuotantosuunnittain. Järjestelmä voisi silloin kohdella eri puolilla maata olevia viljelijöitä eri tavalla, mutta toimivuus voisi olla nykyistä turvatumpi.

EU:n ministerikokouksessa tilanne esillä

Suomessa on 50 000 maatilaa, jotka kaikki ovat ministerin mukaan kärsineet yleiseurooppalaisesta maataloustuotteiden hintojen laskusta.

Tiilikaisen mukaan Suomen tilanne on tällä hetkellä erittäin kipeä, sillä Maaseutuviraston tietojärjestelmäongelmista johtuva EU-tukien maksatusten siirtyminen on ajanut tiloja jopa niin vakavaan talousahdinkoon, että sähköyhtiö on katkaissut maitotiloilta sähköjä maksamattomien laskujen vuoksi.

Esimerkiksi kotieläintiloille tärkeät eläinten hyvinvointituet maksetaan vasta kesäkuussa.

Tiilikaisen mukaan ministeriössä sorvataan parhaillaan Suomen ehdotusta EU:n maatalousministereiden kokoukseen, joka pidetään puolentoista viikon päästä.

– Vaikka silloin jotain merkittävää päätettäisiin, toimeenpano kestää. Valitettavasti ei ole mitään pikavippi-kassaa, josta tiloille voitaisiin heti siirtää rahaa.

Viime syksynä EU:n rahoituksen ja hallituksen lisäbudjetin turvin sorvatusta kriisituesta maksettiin poikkeuksellisen nopeasti maitotiloille tukea kompensoimaan maidon hinnan laskua.

– Velkaantuneille, juuri investoineille tiloille on samassa paketissa olemassa tuki, mutta se on vasta toimeenpanovaiheessa, joten kaikkein tukalimmassa tilanteessa olevia se ei auta nopeasti.

"Toista kertaa näin ei käy"

Ministerin mukaan on erittäin valitettavaa, että viljelijät joutuvat sijaiskärsijöiksi EU-tukien maksatusongelmissa.

– Viivytykset ovat tulleet, ja niitä on mahdotonta perua, mutta tämä ei saa toistua seuraavana tukivuonna. Kun tämän vuoden tukien maksatukset syksyllä alkavat, asian on syytä olla kunnossa.

Tiilikainen pitää asiaa vakavana, koska hän kokee maanviljelijöiden joutuvan "lainsuojattoman asemaan."

– Jos palkanmaksu viivästyy, palkkaturva tulee väliin, mutta tukien viivästymiset johtavat tilat ahdinkoon. Ei yhtä ihmisryhmää voi loputtomiin kohdella näin.

Tiilikaisen mukaan jyrähdykset Maaseutuviraston suuntaan eivät auta, mutta hän aikoo pitää huolen, että tilanne korjaantuu.

– Nyt selvitetään, missä vika on ja miten se korjataan. Toista kertaa näin ei käy.

Korvaavia markkinoita etsitään

Maitotilojen talousongelmista myöhästyneet EU-tuet ovat vain jäävuoren huippu. Pääsyy on Venäjän viennin loppuminen talouspakotteiden vuoksi. Kun maidon jalostusarvo ja viennin määrä romahtivat, maidon tuottajahinta laski rajusti.

Samaan aikaan Euroopassa luovuttiin maitokiintiöistä, ja seurauksena oli koko Euroopan maitomarkkinoita koskenut romahdus.

Venäjän korvaavia markkinoita ei ole löytynyt, mutta Tiilikainen vakuuttaa, että niin maa- ja metsätalousministeriö kuin elintarvikeala tekevät hartiavoimin etsintätyötä.

– Olin alkuviikosta vienninedistämismatkalla Iranissa, elintarvikealan yrityksen edustaja on pian lähdössä Kiinaan. Ministeriön ja Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhteistyöllä varmistetaan esimerkiksi tuotteiden laatuvaatimukset.